Pilkotaan ja modernisoidaan valtiovarainministeriön nykyinen valtarakennelma hallinnon laadun parantamiseksi ja tehostamiseksi.
TAVOITEET:
Perustetaan teknologia- ja tulevaisuusministeriö:Siirretään valtion tekoäly, tieto, ICT-ohjaus, digitalisaatio ja teknologia-asiat pois VM:n budjettikurin alta omaan ministeriöönsä.
Eristetään talousennusteet politiikasta:Vahvistetaan kansantalousosaston asemaa itsenäisenä, tieteellisenä yksikkönä ja rakennetaan uskottava palomuuri sen ja poliittisen budjettiosaston välille.
Selkeytetään budjettivalta:Itsenäinen budjettiosasto jatkaa poliittisen talousarvion valmistelua, mutta pohjaten päätöksensä riippumattomaan dataan.
TEKNOLOGIA- JA TULEVAISUUSMINISTERIÖ
Ongelma
Julkisen hallinnon ICT-hankkeet ovat kroonisesti ongelmallisia VM:n nykyohjauksessa. Teknologia nähdään ensisijaisesti kulueränä ja budjettiteknisenä kysymyksenä, ei strategisena investointina tai toiminnan mahdollistajana. Syvällinen teknologiaosaaminen hukkuu yleisen talouspoliittisen ohjauksen alle, ja “jarrupoljin” on pohjassa väärissä paikoissa.
Ratkaisu
Luodaan erillinen, ketterä ministeriö, joka johtaa ammattimaisesti julkisen sektorin datastrategiaa, tekoälyhankkeita, digitaalista huoltovarmuutta, sekä antaa puitteet hyvinvointialueiden hankkeille mahdollistaen innovoinnin. Ministeriön tehtävä on varmistaa Suomen teknologinen suvereniteetti ja julkisen sektorin tekoälyloikka.
Hyödyt
Hallinto & talous:Päällekkäiset tietojärjestelmät vähenevät ja prosessit automatisoituvat. Valtavat potentiaaliset säästöt, kun epäonnistuneet jättihankkeet saadaan kuriin.
Teknologia & innovaatiot:Selkeä strateginen johto, joka ymmärtää teknologiaa. Parempi ja tasavertaisempi kumppanuus yksityisen sektorin kanssa. Säästöt teknologiassa ja lisensseissä tekoälypohjaisilla ratkaisuilla.
Sotepe:Yhtenäinen ja laadukas kansallinen datapohja. Tekoälyn maksimaalinen hyödyntäminen rutiineissa vapauttaa sotepe-ammattilaisten kallisarvoista aikaa varsinaiseen asiakastyöhön.
RIIPPUMATON KANSANTALOUSOSASTO
Ongelma
Taloudelliset ennusteet ja poliittiset budjettipäätökset syntyvät saman katon alla, mikä luo ilmeisen intressiristiriidan. Velkajarru ja kehysmenettely perustuvat ennusteisiin, joiden riippumattomuutta voidaan perustellusti epäillä, kun VM sekä tuottaa luvut että valvoo niiden noudattamista. Tämä heikentää demokratiaa ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
Ratkaisu
Muutetaan VM:n kansantalousosasto aidosti itsenäiseksi, Suomen Pankin tai VTV:n kaltaiseksi asiantuntijayksiköksi. Se tuottaa läpinäkyvät, tieteelliseen näyttöön perustuvat ennusteet ilman poliittista ohjausta. Poliitikot (budjettiosasto) tekevät arvovalinnat näiden faktojen pohjalta. Kaikki ennustemallit ja data avataan julkiseksi.
Hyödyt
Hallinto & demokratia:Selkeä työnjako: asiantuntijat tuottavat faktat, poliitikot kantavat vastuun valinnoista. Lopettaa spekulaation “poliittisista laskelmista”. Parempi pitkän aikavälin suunnittelu.
Tiede & avoimuus:Avoin data ja avoimet mallit mahdollistavat tieteellisen vertaisarvioinnin ja kolmannen sektorin tutkimuksen. Tekoälyn parempi hyödyntäminen ennustemalleissa.
Sotepe & kansalaiset:Luotettavammat, politiikasta vapaat väestö- ja huoltosuhde-ennusteet antavat realistisen pohjan sote-kustannusten arvioinnille ja resurssien kohdentamiselle.
LIBERAALIT ARVOT JA PERUSTELUT
Tämä uudistus toteuttaa keskeisiä liberaaleja periaatteita:
✓Vallan hajauttaminen.Puretaan liian suureksi kasvanut vallan keskittymä ja lisätään “checks and balances” -järjestelmää valtioneuvoston sisällä.
Selvitystyö:Käynnistetään puolueen sisäinen asiantuntijatyöryhmä valmistelemaan yksityiskohtaisempi malli ja vertailemaan kansainvälisiä verrokkeja (esim. Viron digihallinto, muiden maiden riippumattomat talousneuvostot ks. esim.https://agenticstate.org/). huomioidaan myös uusimmat mahdollisuudethttps://helda.helsinki.fi/handle/10138/603452sekä mallien avoimuus
Lakivalmistelu:Valmistellaan alustava lakiluonnos tai tiekartta teknologia- ja tulevaisuusministeriön perustamisesta ja kansantalousosaston eriyttämisestä.
Hallitusneuvottelut:Nostetaan esitys keskeiseksi tavoitteeksi seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
YHTEENVETOVM:n nykyinen monoliittinen rakenne on jäänne menneestä maailmasta. Se hidastaa Suomen teknologista kehitystä ja heikentää talouspoliittisen keskustelun objektiivisuutta. Ministeriön pilkkominen ei ole byrokratian lisäämistä, vaan askel kohti modernia, tehokasta, läpinäkyvää ja teknologisesti kyvykästä liberaalia oikeusvaltiota.
AI Finlandin järjestämä AI Summitoli upeaa katsottavaa ja kuultavaa. Paneelissa “Connecting science and society” Ilkka Paananen ja Kristo Ovaska puheenvuorot osuivat olennaiseen, ja pitkälti samoihin asioihin, joita itse olen toistanut jo vuosia. Euroopalla on maailmanluokan tiede, mutta pääomaa ei kohdenneta tulevaisuuden rakentamiseen, vaan menneisyyden ylläpitämiseen. Ideat ja innovaatiot eivät synny ilman riskinottoa, eikä riskin ottokaan auta, jos ei ole käyttövoimana rohkeaa pääomaa. Tiede ja tuote eivät myöskään itsekseen yhdisty tuottavaksi liiketoiminnaksi. Pitää siis yrittää.
Ovaska muistutti myös tärkeästä dynamiikasta: tieteen ja yrittäjyyden rytmi on täysin erilainen. Tiede etenee vuosien sykleissä, yrittäjälle päivä on pitkä aika. Tai sanotaan vuorokausi, koska päivät tosiaan ovat yrittäjillä pitkiä. Paneelin moderaattoriOliver Molandertiivisti tämän erinomaisesti: Tiede ja tieto ovat käyttövoimaa, yrittäjät ovat autoja. (Toivottavasti sähköautoja ;-)
Toinen vahva teema oli luottamus. Yhteiskunnallinen, poliittinen ja institutionaalinen. Ilman luottamusta ei synny pääomaa, ei reformeja, ei yrittäjyyttä.Nina Laaksonentoi tämän hienosti esiin. Ilman luottamusta mitään ei saa mitään aikaiseksi tai jotain vielä pahempaa, kuten tyrannian, jollainen meillä on naapurissa. Joten ollaan kärppänä ja kriittisiä, ettemme omilla toimillamme nakerra luottamusta vaikkapa levittämällä disinformaatiota.
“Small Woolly Animal”. Yrittäjän tarina.
Paneelin aihe oli “Connecting science and society” ajattelin kirjoittaa siitä, koska minulla on kokemusta asiasta. Tästä piti tulla LinkedIn posti, mutta, well, siitä tuli hieman pitempi. Koin tärkeäksi kirjoittaa asiasta, joten annoin mennä. Useimmat tärkeät asiat hukkuvat pikaviestimien sykemäiseen hälyyn. Attention is all you need ja pitemmänkin tekstin lukeminen kyllä onnistuu :-)
Tieteen ja yrittäjyyden yhdistäminen AI-tuotteeksi ja saaminen markkinoille ei ole helppoa. Ehkäpä Yield Systemsin tarina auttaa hahmottamaan asiaa. Kirjoitan tämän omasta näkökulmastani. Kiitos co-founderit Jussi, Paul, Lihn. Olette mahtavia. Samoin Simo (The Fifth Yield). Ette lue LinkedIniä, mutta teillepä ei tätä tarinaa tarvise kertoa, koska olette sen sankareita. Tarinaan liittyy niin lukuisa joukko työntekijöitä, talkoolaisia, ystäviä, kumppaneita, tukijoita ja asiakkaita, että en millään pysty luettelemaan teitä kaikkia. Kiitos, olette mahtavia.
Tarina alkaa, kun ystäväni Juha pyysi minua puhumaan, Jennin järjestämään seminaariin. “Juntunen, kun tiedät jossain määrin datasta, niin tulisitko puhumaan tänne Seinäjoelle vaikkapa otsikolla “Maatalous ja data”? Tämä taisi olla keväällä 2016. Muistan puhelun hyvin elävästi. Olin kävelemässä keväisessä Kalliossa, lähellä Tokoinrantaa. Oli raikasta.
Jonkin verran Juhan kanssa tuumailtiin, että mitä siinä esityksessä voisi olla, koska en tiennyt maataloudesta oikeastaan mitään. Juhan kanssa meitä kuitenkin yhdistää data ja erityisesti sen laatu, sekä yrittäjyys, niin kyllä siitä esityksen runko saatiin luonnosteltua.
Esitystä valmistellessa perehdyin maatalouteen ja tajusin, että lähes kaikki käsitykseni siitä olivat vääriä tai pahasti vanhentuneita. Maatalous on maailman dataintensiivisin ala, very hi-tech myös. Myös ongelmat ovat suuria, jopa eksistentiaalisia. Niiden ratkaisemisen ajattelu vaikutti motivoivan minua jollakin erityisellä tavalla. En tiedä miksi.
Seinäjoella tutustuin Jyrkiin, joka oli myös puhumassa datasta maataloudesta. Olemme olleet tahoillamme samalla matkalla siitä lähtien. Kiitos Jyrki matkaseurasta, valittavasti joudun kertomaan, että emme ole vieläkään perillä, mutta tiedät sen jo. Sanon, että jaksaisin itse :-) Niin, se esitys meni kai ihan hyvin. En tiedä ymmärsikö kukaan pesukoneen takuukorjauksen datan laadun ja maatalouden välistä yhteyttä, mutta ainakin taputtivat kohteliaasti. Kiitos, kun kuuntelitte.
Seuraavana keväänä olin pitämässä jälleen esitystä samaisessa seminaarissa. Tällä kertaa puhuin kultakaloista ja vedestä, David Foster Wallacen inspiroimana, sekä perheeni historiasta maataloudessa. Niin ja tässä kohtaa jo tekoälystä, tai “kognitiivisista teknologioista” kuten olin huomannut teknolologiayhtiöiden puhuvan. Tiesin vähän, mutta olin kyllin röyhkeä hypettämään. Sekin on ihan mukavaa välillä.
Seminaarissa tutustuin sinä vuonna Jussiin. Hän tuli juttusille ja sanoi tutkivansa koneoppimisen mahdollisuuksia kasvinjalostuksessa. Ja että hänelle on myönnetty Business Finland rahoitus kaupallistamiseen. Puuttuu liiketoiminnan kehittäjä ja “sinulla on yrittäjäkokemusta, niin olisitko kiinnostunut”? Tapasin Jussin myöhemmin kesällä Helsingissä ja 2017 aloitin loppukesästä “AgriML” (kiitos Aksu upeista väreistä ja ilmeestä) projektissa liiketoiminnan kehittäjän tehtävässä. Olin innoissani! Kiitos Business Finland. Minulla on teille myös eräitä huomioita rahoittamisesta, jotka olen matkan varrella havainnut.
Projektin ohjausryhmän puheenjohtajana toimisi professori Kaski. Jotenkin sopiva nimi maatalousaiheisen projektin ohjausryhmän puheenjohtajalle, ajattelin. Kiitos Sami huippututkimuksesta, ohjauksesta, neuvoista, kannustuksesta ja kahvikeskusteluista. Suuret onnittelut myös Ellis Institute Finlandin virallisesta avaamisesta. Teitte siinä pitkäjänteisen ja kauaskantoisen työn.
Tutkimuksesta liiketoimintaa rahalla pääsimme käymään mm. Agritechnicassa sekä San Franciscossa AgTech verkostoitumistapahtumassa. Opettavaisia reissuja. San Franciscossa tapasin esimerkiksiGooglen moontshot-projektinihmisiä, jotka suunnittelivat samaa kuin me. Pyrimme tietysti yhteistyöhön, mutta ei siitä mitään tullut. Olen yhä vakuuttuneempi, että Yield Systemsin tapa ratkaista ongelma on parempi, halvempi, toimintavarmempi ja skaalautuvampi. Ameriikan resursseilla pystyy keksimään monimutkaisia ratkaisuja.
TUTLI oli tähän astisen elämäni luovinta aikaa. Meillä oli mm. oma ohrapelto CS-laitoksen valtavassa mediatuotantotilassa. LED-valoissaan se näytti ihan berliiniläiseltä yökerholta. Innovoimme pää märkänä: Pelimoottorit ja synteettinen data, laitteistoja, droneja, mobiiliteknologiaa, sensoreita, vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja. Kuvittelimme suurta tulevaisuutta vapautuneesti ja luovasti. Meillä on myös pari myönnettyä patenttia tältä ajalta sekä pari hakemusta. Lisäksi tapasin Panun, joka oli toisessa TUTLIssa samassa roolissa kuin minä kehittämässä tyhjiöpuukomponenttia. Panun kanssa löysimme heti yhteisen sävelen ja aika ennakoimattomalla tavalla kasvinjalostus ja tyhjiöpuukomponentti ovat hyvin synergisiä. Kiitos Panu visioista ja vertaistuesta.
[Patentit ovat elämäni kalleimmat paperit. Jouduimme maksamaan todella ison summan käteistä rahaa, että saimme lunastettua ne Aalto-yliopistolta, joka noihin aikoihin sekoili oman patenttimallinsa kanssa. Tämä rasitti kassaa merkittävästi ja meinasimme kuolla omien patenttiemme aiheuttamaan rahoituskriisiin monta kertaa. Hyvä puoli tässä oli se, että koska olimme keksijöitä saimme myöhemmin korvauksena rahaa Aalto-yliopistolta, jonka olimme siis alunperin itse Yield Systemsina maksaneet. Ja Yield Systemsiin nekin rahat menivät takaisin, tavalla tai toisella].
Loppuvuodesta 2018 perustimme siis Yield Systemsin rakentamaan AI-tuotetta ratkaisemaan maailman yhtä suurinta ongelmaa: Miten tuotamme ruokaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien olosuhteissa? Kasvinjalostus on tässä avainasemassa ja juuri tähän meillä oli tieteellinen pohja ja tutlin jälkeen yrittäjien ymmärrys siitä miten voisimme päästä markkinaan kiinni? Alku näytti hyvältä, meillä oli useampi maailman johtava kasvinjalostaja keskusteluissa. Aiesopimuksia. Tulevaisuus näytti kirkkaalta.
Kunnes korona iski. Jussi oli Filippiineillä kehittämässä tuotetta asiakkaan riisipelloilla keskellä viidakkoa, myrkyllisten käärmeiden luikerrellessa vedessä, kun sai tiedon, että Manilan lentokentälle on aikaa 48 h, kunnes Filippiineille tulee “full lock down”. Kuumeinen Jussi pääsi kuin pääsikin ajoissa Manilaan ja vieläpä oikeaan lentokoneeseen ajoissa. Oli tunneista kiinni, ettei yrityksen arvokkain ihminen jäänyt kuukausiksi Filippiineille.
Tämä opetti meille riskien hallinnasta asian jos toisenkin. Samaan aikaan asiakaspotentiaalimme suli käsiin, koska myöskään asiakkaamme eivät tienneet mitä korona tarkoittaa heidän liiketoiminnalleen ja ennen kaikkea pitkille aikasarjoille, joita kerätään globaalisti. Kasvinjalostaminen on globaalia toimintaa, jossa matkustetaan paljon, heillä oli kädet täynnä omien riskiensä kanssa ja huoli datansa jatkuvuudesta. Kaikki kehittäminen lopetettiin. Meidän aiesopimuksemme olivat eräällä tapaa koronan uhreja.
Olin tällä välin ollut töissä muualla ja tein konsultointia, jotta saimme rahaa Yield Systemsiin. Kiitos kaikille tässä kohtaa mukana olleille. Teitä oli vähän, mutta pelastitte paljon. Kimmo ja Kristiina, kiitos. Kassa tyhjeni nopeasti ja näkymä tulevaisuuteen oli globaalin pandemian peitossa. Yield Systems meinasi loppua siihen. En täsmälleen muista, miten tästä selvisimme, mutta kaiketi founder-tiimin neuvokkuudella ja sitkeydellä.
Jussi sai neuvoteltua rahoitusmahdollisuuksia ja pitkän prosessin jälkeen kirjoitimme sopimuksen elokuussa 2020, jolla saimme niin merkittävän summan kassaan, että minäkin pystyin siirtymään takaisin täysipäiväisesti Yield Systemsiin. Rahoitusehdot eivät olleet parhaat, mutta ne olivat ainoat. Rahoitus on yrittäjän kannalta usein jollakin tavalla ongelmallinen juttu.
As Neil said in the AI Summit. “We talk a lot about the quality founders. We should be talking about a lot more about the quality of funders”. Thank you Neil. You nailed it. (Neil’s book “The Atomic Human” is a must read). Founders and funders. Funny. There is only one letter difference in the words, but many times they seem to be world a part. Both are needed. The other has the idea, vision, urge. The other has money and is calm and collected.
The good funders have something far more valuable than money: right connections. Founder and funder take risks, but very differently. Founder puts skin in the game, funder puts in money and reputation (if they have one). Good funders understand founders with all their flaws and support founders when the shit hits the fan. The best funders stay there and support founder patiently even after the shit number 156 hit the fan.
Pääomaruiske herätti kuitenkin meidät kuin Lasaruksen ja meillä alkoi uusi elämä, joten en valita. Kiitos, että luotitte ja rahoititte.
Globaali kriisi pakotti meidät myös jälleen keksimään ja löytämään keinoja tuotteen ja liiketoiminnan kehittämiseksi ja markkinoille pääsemiseksi tilanteessa, jossa ei saa matkustaa. Kaikki asiakkaamme olivat ulkomailla. Keksimme keinot ja pian meillä oli uusi laite, tapa lähettää tarvittavat laitteet asiakkaille, kouluttaa käyttöönotto etänä kahdessa tunnissa jne. Pakko on erinomainen neuvoja yksinkertaistamisessa ja olennaiseen keskittymisessä
Tässä kohtaa myös kotimaan markkina maataloudessa oli avuksi. Laiha lohtu sanoisi moni. Pystyimme kuitenkin operoimaan, oppimaan ja etenemään täällä. Kiitos kaikille, jotka olitte tässä mukana. Ilman teitä olisimme jälleen kuolleet. Myös julkinen rahoitus oli jollakin tavalla avuksi. Kiitos veronmaksajat, mutta voin kertoa, että rahojanne voisi käyttää viisaammin tukemaan uusia ajatuksia ja tuotteita. Se on kokonaan oma kirjoituksensa.
Juuri kun pääsimme takaisin pinnalle, kuvittelematon tapahtui. Aamuyöllä 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja aloitti täysimittaisen sodan Euroopassa. Olimme Jussin kanssa valmistautuneet samana päivänä olleisiin kuvauksiin hollantilaisen televisioyhtiön pyytämänä ohjelmaan “Euroopan innovatiivisimmat yritykset” tai jotain sellaista.
Saimme ne kuvaukset kunnialla purkkiin, ja sitten shokki iski. Istuimme Jussin kanssa kuvauspaikalla monta tuntia, emmekä voineet ymmärtää mitä oli tapahtunut. Täysimittainen sota Euroopassa 2025. Yield Systems on tässä kuvassa pieni, lähes merkityksetön akana.
Pikkuhiljaa kuitenkin pahin sodan sumu alkoi hälvetä myös Yield Systemsin näkymistä. Eräs öljykasveihin liittyvä projektimme tietysti paloi ja lisäksi oli täysin mahdotonta edes ajatella enää koskaan tekevänsä mitään suurella lähimarkkinalla vaikka se on valtava maatalousmaa. Ainoa mitä projektista jäi, oli tieto siitä, että Venäjän tulli on takavarikoinut laitteemme “epäilyttävänä”. Paketissa oli mobiililaite ja alumiiniputkia ja se oli matkalla Moskovan kautta etelään.
Toivottavasti pääsemme jotenkin auttamaan Ukrainassa, sillä EU-rahalla kehittämämme peltorobotti, jossa on kehittämämme konenäkö on kaksoiskäyttöinen. Ukrainan pelloilla on surullisen paljon muutakin kuin maailman parasta multaa, kaunista viljaa ja auringonkukkia, jotka ravitsevat valtavan määrän maailman ihmisistä. Kasviöljyjen merkitystä ravinnon lähteenä ei länsimaissa ymmäretä oikeastaan ollenkaan.
Suurin tsunami kuitenkin lähestyi yliäänen nopeudella emmekä ymmärtäneet sitä kovin nopeasti. Inflaation noustessa nimittäin rahoitusmarkkina jäätyi täysin. Kaikki rahoitussuunnitelmamme hukkuivat. Silloin mekin upposimme todella syvälle. Suoraan sanottuna en enää kovin tarkasti muista asioita. Stressitasot olivat korkealla ja pitkään. Hyvin epäterveellistä, mutta niihin tottuu ja se vasta vaarallista on.
Muistan parhaiten kesät pelloilla ja toimistossa, jossa kehitimme tuotetta eteenpäin neuvokkaiden kesätyöntekijäiden avulla. Pelloilla kerättiin arvokasta dataa ja toimistolla sillä koulutettiin tekoälyä. Kiitos Pasi, kun saimme kehittää tuotettamme pelloillasi ja siitä, että toit meille syvällisen näkemyksen maataloudesta mukanasi sekä kosolti tekemisen meininkiä. Avullasi teknologia kehittyi 10x nopeammin kuin ilman sinua.
Jossain kohtaa Foturna heitti noppaa ja saimme yllättävän sauman. Simo tuli erään yhteisen ystävämme syntämäpäiviltä Tukholmasta ja kysyi voisiko Yield Systemsin teknologialla tehdä vähittäiskaupan inventointia? Kyllä voi!
Emme vain olleet ajatelleet, että itse asiassa Yield Systems tekee eräänläistä ontologista kalkkyylia maailmasta. Havaitsemme konenäöllä, onko maailmassa jokin olio? Jos on, kuinka monta niitä on ja millaiset ominaisuudet niillä on? Algoritmisesti on melkein sama laskemmeko tähkiä pellolla vai tuotteita kaupan hyllyllä. Massiiviset erot tulevat laitteistosta ja kontekstista, jossa dataa kerätään. Pääsimme tekemään projektin vähittäiskaupassa. Kiitos teille, jotka uskoitte ja uskalsitte kokeilla riskeistä ja epävarmuudesta huolimatta. Se antoi meille kolmannen elämän.
Rahoittajat ja neuvonantajat olivat joko ymmällään tai innoissaan tästä kaksoisstrategiasta. Joko se oli tyhmintä mitä voi tehdä, koska fokus katoaa ja toisille se oli nerokkainta mitä voi olla, koska se osoitti, että teknologiamme skaalautuu toiseen vertikaaliin. What ever that means. Jouni ehkä tietää, ja kiitos Jouni, kun jaksoit meitä. Yieldissä olimme koko ajan yrittäneet pitää niin monta mahdollisuutta avoinna kuin mahdollista. Se oli tapamme selviytyä epävarmassa ja riskialttiissa maailmassa. Mitä tahansa voi tapahtua ja silloin on hyvä olla Plan B, C, F, ja Ö. Koronan ja Ukrainan oloissa edes Ö suunnitelma ei riittänyt. Piti improvisoida pää märkänä.
Ambivalenssin hyödyntämisestä oli kuitenkin tullut oppimisen kautta jonkinlainen vahvuutemme. Näimme kuinka teknologiamme voisi skaalautua päältä katsoen täysin erilaisille aluille. Niillä olisi ontologisesti samoja piirteitä, variaatio tulisi kontekstista, mutta pohjimmiltaan oli kyse tästä: “See More. Know Faster. Act Smarter.” Kuka ikinä keksikään tämän sloganin, niin kiitos. Epäilen Samia. Se on upea.
Tässä kohtaa en nimittäin en enää ollut hetkeen Yield Systemsin riveissä operatiivisesti, koska puolisoni oli sairastunut vakavaan rintasyöpään. Hän on onneksi nyt parantunut ja voin sanoa: Kiitos rakas tuesta, ymmärryksestä, kärsivällisyydestä. Rakastan sinua. Kuten teitä, rakkaat lapseni. Isänne on valitettavasti yrittäjä. Kiitos, että ymmärrätte ja jaksatte isäänne. Ja vaikka muuta väitätte, vitsini ovat objektiivisesti arvioiden hauskoja. Teillä on niiden suhteen bias ;-)
Kun hätä on suurin, saattaa apukin on lähellä, jos osaa vain pyytää oikeilta ihmisiltä. Tälläkin kertaa auttajia oli vähän, mutta vanha ystäväni Antti pelasti minut ja perheeni hädästä. Kiitos Antti.
Antti oli nimittäin silloin Goforen riveissä. Koska minulla on jonkin verran kokemusta konsultoinnista, niin Antti arveli, että voisin päästä Goforelle töihin vaikka en ollutkaan moneen vuoteen konsultoinut eikä minulla tietenkään ole mitään sertifikaatteja tekoälystä. Olen yhteiskuntatieteen ylioppilas, siitäkään ei ole todistusta.
Pian Antti esitteli ja suositteli minua Goforen Tommille, joka oli perustamassa AI Advisorya. Rekrytointiprosessi oli sukkela, mistä aivan erityinen kiitos. Kiitos myös luottamuksesta Pasi ja Anton. Voin olla hieman omintakeinen ja kärsimätön, mutta luulen, että puutteistani ja vioistani huolimatta palkkasitte osaavan työntekijän. Sitten olemmekin takaisin AI Summitissa.
Yhdyn täysin rinnoin panelistien mielipiteisiin yrittäjyydestä ja sen tärkeydestä, ja toivon, että mahdollisimman moni kuuli ja ymmärsi mitä Paananen ja Ovaska sanoivat yrittäjyydestä. He tietävät mistä siinä on kyse. Nostan hattua heille ja kiitän inspiraatiosta ja opeista, joita he ovat meille muille yrittäjille auliisti ja pyytettä jakaneet. Priceless.
Esitän seuraavaksi kriittisiä huomiota AI Summitista. Minulle hyvä kritiikki on aina ollut palautetta, josta voi oppia paljon.
Yrittäjyyspuhe ja todellisuus ovat Suomessa eri planeetoilta
Suomessa rakastetaan juhlapuheita yrittäjyyden tärkeydestä. Talent, talent, talent. Tämä on triviaalisti totta. Ilman osaamista ei ole mitään mahdollisuuksia missään kisassa. Kysymys kuuluu: onko yrittäjyys oikeasti tärkeää Suomessa? Nykytilanne antaa karun vastauksen:
Yritysten ja yrittäjien verotus on huomattavasti raskaampaa kuin esimerkiksi Virossa.
Huomautan: en ole veroja vastaan. Olen itse toivoakseni esimerkki siitä, ihmisenä ja kansalaisena, miten Suomen julkiset palvelut, laadukas ja ilmainen koulutus, terveydenhuolto, oikeusvaltio ja turvallisuus kasvattavat itsetuntoa ja rohkeutta. Aito mahdollisuus luoda oma tulevaisuutensa riipumatta siitä, millaiseen perheeseen satut syntymään. Vähät lapset syntyvät pääosin hyviin ja rakastaviin perheisiin. Suomi on kansainvälinen ja olen saanut tutustua lukuisiin tänne muuttaneisiin ihmisiin ja oppinut heiltä paljon. Kiitos teille.
Ei ihme, että meillä on kansainvälinen voittoputki onnellisuuden saralla, jos nyt pitää joku mittari esittää tällaiselle menestykselle. Veroja siis kannattaa maksaa, kun niillä saa näin paljon hyvää. Ainakin historiallisesti on näin ollut. Ovatko nämä vahvuutemme enää tosiasioita vai hallusinaatiota?
Suomi on legitimiteettikriisissä.
Lista on pitkä ja synkkä:
Julkinen talous on rakenteellisessa kriisissä, lähes umpikujassa vaikka veroaste on maailman kireimpiä.
Sote on syvässä, jatkuvassa ja kiihtyvässä kriisissä.
Oppimistulokset ovat laskeneet pitkän aikaa
Oikeuslaitoksessa on jutturuuhka, joka vaarantaa kansalaisten oikeusturvan
Nuorisotyöttömyys kasvaa. AI:n vaikutukset alkavat näkyä ensimmäisenä ja monella tapaa juuri nuorissa eikä meillä ole mitään uskottavaa näkymää AI-ajan tulevaisuuteen. Koska näkymä puuttuu verotamme datakeskuksia emmekä esim. sokeria.
Maatalous on kriisissä vaikka suomalainen ruoka on maailman kalleinta. Maatalousyrittäjien asema kurjistuu kurjistumistaan vaikka ratkaisut ovat olemassa. Satun tietämään tämän aika hyvin.
Ainoa sektori, joka ei ole kriisissä, on puolustus. Pitkän aikavälin johdonmukaisen työn ja kansalaisten suorittaman velvollisuuden ansiosta.
Poliittinen järjestelmä ei näytä kykenevän välttämättömiin rakenteellisiin uudistuksiin ja näkymiä tulevaisuuteen ei politiikassa ole. Se näyttää olevan vihaa, sappea ja teräaseita. Siksi olen tulevaisuudesta huolissani. Mitä voin tehdä kansalaisena näin laajojen kriisien suhteen, kun poliitinen järjestelmä on rikki?
Meillä on kaikki edellytykset uuteen nousuun.
Tosiasioiden tunnustaminen ja sitä rataa. Suomi ei ole toivoton tapaus. Meillä on edelleen: huippuluokan tiede, osaavat ihmiset, suhteellisen korkealla säilynyt luottamuksen taso, toimiva yhteiskunta, teknologista kyvykkyyttä, uusi yrittäjäsukupolvi, joka haluaa rakentaa ja kasvaa. Kaunista luontoakin ja puhtaita vesiä on vielä vähän jäljellä. Meillä on toisemme.
Kotikaupungissani Kajaanisssa on paperikoneen tilalla on LUMI-supertietokone.Olin samassa hallissa kesätöissä aikanaan. Tunnen suurta ylpeyttä kajaanilaisten saavutuksista vaikka minulla ei ole niiden kanssa mitään tekemistä. On upeaa nähdä kun onnistutaan. Kajaanin tapauksessa on onnistuttu loistavasti. Opitaan siitä ja kasvatetaan menestystä.
Kuten Ovaska ja Paananen muistuttivat: tärkeintä on aloittaminen. Rohkeus, yrittäminen ja riskinotto ovat väyliä eteenpäin.
Yhteistyö ja rehellisyys ovat aina olleet valttejamme. Yrittäjyyttä voi oppia, mutta ei pelkästään kirjoja lukemalla. Yrittäminen on taito, jonka oppii harjoittelemalla ja tekemällä. Aivan kuten ei voi oppia uimaan katsomalla YouTube-videoita. Jossakin vaiheessa on mentävä veteen.
Senkin voi tehdä turvallisesti uimahallissa. Siksi erilaiset yrittäjyysohjelmat ovat tärkeitä. Kaikkien ei tarvitse tippua jäiseen pulaan* kuten me tipuimme moneen kertaan Yield Systemsissa. Ja olemme tippuneet RePackissa, moneen kertaan. Kiitos teille: Jonne, Petri ja Juha, Petter ja Jukkis. Te jaksatte yrittää. Olen oppinut teiltä eniten. Kiitos myös eräs Signal-ryhmä, jossa läheisimmät ystäväni ovat vuosikaudet jaksaneet kuunnella resuamistani ja visioita.
Me voimme rakentaa hyvinvoivan tasavallan uudelleen tekoälyn aikakaudelle, mutta vasta kun olemme rohkeita, luotamme toisiimme, otamme viisaita riskejä, kohdistamme pääomaa omaa uusiin yrityksiin ja ihmisiin, jotka haluavat yrittää ja kasvaa. Meistä jokainen voi olla sellainen ihminen. Jokainen voi yrittää olla hyvä ihminen. Joka päivä.
Kuten Ilmari Kianto Kainuun laulussa toteaa:
Kainuhun kansa, ah arpasi lyö! Missä on ryhtisi, kunnia, työ? Meidän on uudesta luotava maa! Raukat vain menköhöt merten taa!
Aloitetaan nyt. It will be wonderful.
H
*Sanonta “joutua pulaan” on alun perin tarkoittanut heikkoihin jäihin putoamista. Pulaan voi pudota, kun on keväällä kalastamassa heikoilla jäillä. Vaikka riskit ovat isot, on pakko kalastaa, että on mahdollisuus saada ruokaa.
Ensimmäisenä haluan todeta, että Suomessa valtion velka on ongelma, mutta ehdotettu velkajarru ei ole ratkaisu Suomen kansantaloudellisiin ongelmiin. Talouspoliittisista vaihtoehdoista sekä velkajarruun liittyvistä ongelmista on kirjoitettu riittävästi esim.täällä,täälläjatäällä.
Selvää on myös, että Suomen talouspolitiikka ei ole onnistunut tuottamaan kasvua pitkään aikaan. Talouspolitiikan pitäisi mielestäni muuttua laadullisesti ja velkajarru on tässä mielessä askel väärään suuntaan, sillä se pahimmillaan lukitsee talouspolitiikan nykyiselle kärvistelyn ja näivettymisen uralle.
Suomalaisesta politiikasta puuttuu kasvun visio, julkisten tehtävien prioriteetit ovat hukassa ja kaikkiin julkisen talouden ongelmiin ratkaisuksi nähdään leikkaaminen. Velkajarru on tämän kehityksen jatkumo.
Vaikka tällaisen politiikan tulokset ovat kaikkien selvästi nähtävillä,valtiontalouden“leikkaamiselle” tai “sopeutuksille” ei nähdä olevan vaihtoehtoja vaikka ne ovat tuottaneetkansantaloudellisestisuboptimaalisia tuloksia valtion ydintehtävissä (ks. kirjoitukseni“Suomalaisen koulutusjärjestelmän kriisi”).
Tässä tekstissä kiinnitän kuitenkin huomion mahdollisesti vielä laajempaan ongelmaan, nimittäin velkajarrun perustulailliseen asemaan. En ole perustuslain asiantuntija, enkä kirjoituksessani väitä, että velkajarru esitetyssä muodossa olisi perustuslain vastainen.
Väitän, että seuraavan tarkastelun pohjalta asiaan näyttää liittyvän selvittämisen arvoisia seikkoja, tulkintoja ja avoimia kysymyksiä, jotka olisi syytä sekä poliitiikojen että asiantuntijoiden arvoida. Näistä pitäisi sitten käydä poliittinen debatti, jossa poliitikkojen pitäisi argumentoida vastauksensa selkeästi kansalaisille, ennenkuin velkajarru etenee yhtään pidemmälle prosessissa.
Poliittinen vaatimukseni siis on, että tässä tarkastelussa esiin nostamani argumentit osoitetaan hyvillä perusteilla vääräksi ja avoimiin kysymyksiin saadaan perustellut vastaukset.
Teksti on pitkä, mutta asia on mielestäni tärkeä. Käsittelen ensin perustuslailliset seikat ja vastaan sen jälkeen edustaja Harjanteen blogissaan esittämiin argumentteihin.
Velkajarrun oikeudellinen asema on epäselvä
Tässä analyysissa tarkastellaan velkajarruaperustuslain ja kansalaisten poliittisten oikeuksien näkökulmasta. Lähtökohtana on käytettyMTV Uutisten 14.10.2025 julkaisemaa sopimustekstiä“Parlamentaarinen sopimus julkisen talouden hoitamisesta”so. velkajarru,joka kuvaa parlamentaarisesti sovittuja tavoitteita ja menettelyjä julkisen talouden ohjaamiseksi. Jos lopullinen hallituksen esitys tai laki poikkeaa olennaisesti tästä tekstistä, perustuslaillinen arvio voi muuttua.
Voi olla myös niin, että minulla ei ole kaikkea asiaan liittyvää tietoa käytössä. Hallituksen esitys keräsi jo aiemminankaraa kritiikkiä, joten liityn tähän joukkoon nyt kriittisen kansalaisen näkökulmasta (ks. esim BIOSjakaikki muut lausunnot).
Näillä tiedoin on kuitenkin niin, että velkajarrun tarkkaaoikeudellista asemaa ei ole kuitenkaan toistaiseksi selkeästi määritelty: On epäselvää, missä määrin kyse on vain poliittisesti sopimuksesta, missä määrin sen sisältö on tarkoitus säätää laeiksi ja onko selvitetty missä määrin kokonaisuus tai osia siitä pitäisi säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä?
Miten täsmälleen tällaistä lain ja sopimuksen epämääräistä kokonaisuutta voi muuttaa myöhemmin?Sopimuksessa on mainittu, että sitä voidaan muuttaa 3/4 enemmistöllä edukuntapuolueista.
Millä perusteella tällainen enemmistö asetetaan?Jos kyseessä on laki, niin niitä voi muuttaa 1/2 enemmistöllä, jos taas kyseessä on poliittinen sopimus, niin silloin tämä on sopimus puoluiden välinen asia, kenties vaalitemppu, joka toisaalta on vain paperi, jota voi käyttää vaikka huonona vessapaperina. Puolueiden välisillä poliittisilla sopimuksilla ei ole lain voimaa.Juuri tämä epämääräisyys on ongelma.
Toisaalta velkajarru on juhlavasti nimetty“Parlamentaarinen sopimus julkisen talouden hoitamisesta”. Toisaalta se on kirjoitettu lakikielellä ja esim.“9 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026”kertoo siitä, että ilmeisesti jokin laki astuu voimaan tuona päivänä. Käsittelemme velkajarrua siis kuin se olisi lakiehdotus ja siihen liittyvä poliittinen sopimus, jotka on kirjoittettu jostakin syystä samaan tekstiin.
1. Johdanto
Valmisteltavana oleva lakipaketti ja siihen liittyvä parlamentaarinen sopimus eli “velkajarru” pyrkivät vahvistamaan Suomen julkisen talouden kestävyyttäasettamalla vaalikausien yli ulottuvia velka- ja alijäämätavoitteita lailla. Tavoitteena on tehdä finanssipolitiikasta pitkäjänteisempää ja vakaampaa.
Arviointi keskittyy erityisesti seuraaviin ongelmakohtiin:
Parlamentaarisen työryhmän rooli rahoitusasematavoitteiden asettajana
3. Päätösvallan siirto teknokraattisille elimille ja ministeriölle
4. Valtiovarainministeriön kaksoisrooli valmistelijana ja valvojana
5. Kansalaisten poliittisten oikeuksien ja eduskunnan budjettivallan kaventuminen
2. Perustuslaillinen kehys
2.1 Vallanjako ja parlamentarismi (PL 3 §)
“Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka myös päättää valtiontaloudesta. Toimeenpanovaltaa käyttää tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.” (PL 3 §)
Talouspolitiikan suunta ja budjetti kuuluvat selkeästieduskunnan päätösvallanpiiriin. Tämä toimivalta ei ole siirrettävissä pysyvästi muille elimille ilman perustuslain muutosta.
2.2 Eduskunnan budjettivalta (PL 84 §)
“Valtion talousarvion hyväksyy eduskunta. Talousarviossa päätetään valtion tuloista ja menoista sekä muista taloudenhoidon perusteista.” (PL 84 §)
Budjettivalta on yksi eduskunnan keskeisimmistä tehtävistä. Tulevien eduskuntien budjettivaltaa ei voida rajoittaa sitovilla sääntelymekanismeilla, jotka eivät perustu uuteen poliittiseen päätökseen.
2.3 Norminantovaltuudet (PL 80 §)
“Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Asetuksenantovaltuudet on rajattava täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.” (PL 80 §)
Jos parlamentaarinen työryhmä tai teknokraattinen elin saa tosiasiallista norminantovaltaa ilman tarkkarajaista mandaattia, se rikkoo tämän säännöksen henkeä.
2.4 Kansanvalta (PL 2 §)
“Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.” (PL 2 §)
Kansalaisilla on oikeus vaikuttaa talouspolitiikan linjaan vaalien kautta. Vaaleissa kansalaiset delegoivat vallan valitsemilleen edustajille. Jos finanssipoliittiset reunaehdot lukitaan yli vaalikausien tavalla, joka kaventaa vaalien merkitystä, tämä heikentää kansalaisten absoluuttista poliittista valtaa.
2.5 EU-oikeus (PL 94–95 § ja Fiscal Compact)
EU:n vakaus- ja kasvusopimus sekä Fiscal Compact velvoittavat jäsenvaltioita säilyttämään finanssipolitiikan kurinalaisuuden, mutta eivät edellytä päätösvallan siirtoa kansalliselta parlamentilta pysyvästi ulkopuolisille elimille. Suomi voi toteuttaa velvoitteet tavalla, joka säilyttää parlamentaarisen päätösvallan.
Ehdotuksessa parlamentaarinen työryhmäasettaa vaalikauden ja ylivaalikautiset rahoitusasematavoitteet, joita hallitusten ja eduskuntien on noudatettava.
Ongelma:työryhmällä ei ole perustuslaillista mandaattia päättää sitovista finanssipoliittisista tavoitteista. Se ei ole osa perustuslaissa määriteltyä valtiojärjestystä, eikä sen päätöksiä vahvisteta eduskunnassa muodollisesti.
Perustuslakivaliokunta on todennut, että poliittisia tavoitteita voidaan asettaa parlamentaarisissa elimissä, mutta päätösvaltaa ei voida siirtää niille sitovalla tavalla (peVL 2012 vp).
Arvio: Työryhmän toimivalta saattaa muodostaa PL 3 ja 84 §:n vastaisen vallansiirron.
3.2 Ylivaalikautiset tavoitteet ja tulevien eduskuntien sitominen
Lakiehdotus asettaa lailla velka- ja alijäämätavoitteet kahdeksan vuoden aikavälille. Tämä rajoittaa tulevien hallitusten ja eduskuntien mahdollisuuksia muuttaa finanssipolitiikan suuntaa poliittisen tahdon mukaisesti.
Perustuslakivaliokunta on vakaussopimuksen yhteydessä painottanut, että kansallinen budjettivalta ei saa siirtyä pysyvästi ulkopuolisille elimille tai sitoutua yli vaalikausien tavalla, joka estää poliittista harkintaa muuttuneissa olosuhteissa (PeVL 21/2012 vp)
Arvio: Ylivaalikautiset oikeudellisesti sitovat tavoitteet ovat mahdollisesti PL 84 §:n vastaisia ja kaventavat kansanvaltaa (PL 2 §).
Riippumaton finanssipolitiikan valvoja ja Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioivat poikkeamien hyväksyttävyyttä ja tavoitteiden toteutumista. Vaikka muodollista päätösvaltaa ei anneta, arviot ovat poliittisesti määrääviä.
Perustuslakivaliokunta on PeVL 21/2012 vp:ssa korostanut, että teknokraattisten elinten roolin pitää olla arvioiva ja neuvova, ei poliittiseen päätöksentekoon rinnastettava.
Arvio: Ehdotus saattaa siirtää tosiasiallista päätösvaltaa elimiin, joilla ei ole demokraattista vastuuta. Tämä ehdotus saattaa rikkoa PL 3 §:n parlamentarismin periaatetta.
3.4 Valtiovarainministeriön mahdollinen kaksoisrooli
Ehdotuksen mukaan Valtiovarainministeriö ilmeisesti toimii:
1.Talouspolitiikan valmistelijana, joka laatii makrotalousennusteet ja finanssipolitiikan vaikutusarviot.
2.Valvojana, joka toimii parlamentaarisen työryhmän sihteeristönä ja vaikuttaa finanssipolitiikan toteutumisen arviointiin.
Tämä kaksoisrooli aiheuttaa institutionaalisen jännitteen: ministeriövalvoo omaa politiikkaansa. Valtiosääntöisesti tämä kaventaa eduskunnan ja hallituksen välistä poliittista vastuusuhdetta ja lisää ministeriön hallinnollista valtaa ilman vastaavaa parlamentaarista kontrollia.
Arvio: VM:n mahdollinen kaksoisrooli heikentää parlamentaarista päätöksentekoa ja hämärtää poliittisen vastuun ketjua. Tämä on ongelmallista erityisesti, jos ministeriön laatimia ennusteita ja arvioita käytetään sitovien tavoitteiden perustana ilman eduskunnan erillistä hyväksyntää.
3.5 Kansalaisten poliittisten oikeuksien kaventuminen
Velkajarru lukitsee finanssipoliittiset linjaukset yli vaalikausien tavalla, joka heikentää vaalien merkitystä ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa talouspolitiikkaan. Tämä koskee erityisesti PL 2 §:n mukaista kansanvaltaisuuden periaatetta.
Arvio: Kansalaisten poliittiset oikeudet kaventuvat, kun finanssipolitiikka irrotetaan demokraattisesta ohjauksesta ja lukitaan lakiin ja työryhmän päätöksiin.
4. Yhteenveto ja muutosehdotukset
Taulukko: Velkajarrun ongelmakohdat
Muutosehdotukset:
1. Parlamentaarisen työryhmän rooli rajattava neuvoa-antavaksi; tavoitteet vahvistettava eduskunnassa.
2. Ylivaalikautiset tavoitteet säädettävä poliittisina linjauksina, ei oikeudellisesti velvoittavina.
3. Teknokraattisten elinten rooli määriteltävä selkeästi arvioivaksi ja raportointiin keskittyväksi.
4. VM:n rooli erotettava valmistelussa ja valvonnassa institutionaalisesti, siten että VM ei valvo itseään. HUOM! Mikäli kyseessä on vain polittinen sopimus, valvojaongelmaa ei ole, koska roolia ei tarvita.
5. Eduskunnan ja kansalaisten demokraattinen ohjausvalta pitää säilyttää muuttamalla lakiesityksen peruslogiikkaa, mikäli ““Parlamentaarinen sopimus julkisen talouden hoitamisesta”päädytään säätämään laieksi.
5. Johtopäätös
Velkajarru voi olla valtiontaloudellisesti jonkinlainen keino, jolla Suomen kansantalouden ongelmia voidaan yrittää ratkaista. Kansantaloudellisesti se on kuitenkin heikosti perusteltu ja se on mahdollisestivaltiosääntöoikeudellisesti hyvinkin ongelmallinen. Se rajoittaa eduskunnan budjettivaltaa, siirtää päätösvaltaa ulkopuolisille elimille ja kaventaa kansalaisten poliittisia oikeuksia tavalla, joka on mahdollisestiristiriidassa perustuslain 2, 3, 80 ja 84 §:n kanssa.
Lakiesitys tulisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa perusteellisesti ja muuttaa siten, ettädemokraattinen päätöksenteko ja parlamentaarinen vastuu säilyvät.
Edustaja Atte Harjanteen blogin argumentit ja vasta-argumentit kansalaisten poliittisen vallan ja perustuslain näkökulmasta
Alkuun on syytä todeta, että arvostan edustaja Harjannetta poliitikkona. Tässä velkajarrukysymyksessä olemme eri mieltä. Harjanne saattaa olla tyytyväinen, että huonosta sopimuksesta saatiin vähemmän huono. Vihreät puolueena olivat viime metreille saakka kriittisiä velkajarrua kohtaan, kunnes käänsivät takkinsa ks. esim.BIOS ja Hyrkkö moittivat velkajarruaja VM:n vallasta Vihreät ovat olleet huolissaan jo pitkään“Tutkimus: Budjetista päättävät ne, joille se ei perustuslain mukaan kuulu”.
Takinkääntö on politiikassa toisinaan hyve, jos saamme esim, uutta tietoa tai olosuhteet muuttuvat. Velkajarrun tapauksessa perusteita takinkäännölle ei mielestäni ole jatätä koko sopimusta ei olisi ensinkään pitänyt tehdä. Kritiikkini koskee siis kaikkia poliittisia puolueita, jotka ovat tässä mukana. Miksi teitte sopimuksen ja miksi teitte sen vieläpä näin sekavalla tavalla, jossa on ilmeisiä huolia perustuslaillisuuden ja kansalaisten poliittisen vapauden suhteen?
Edustaja Harjanteen argumentit ovat kuitenkin varsin kelvollinen yritys puolustaa sopimusta tietystä näkökulmasta, joten puran argumentit sellaisena kuin ne parhaiten ymmärrän ja esitän niihin vasta-argumentit. Debatti on demokratian ydin. Ehkä edustaja Harjanne lukee tämän ja argumentoi sitten vaikkapa kommenteissa. Toivottavasti myös muiden puoleiden edustajat osallistuvat debattiin omilla argumenteillaan.
Johdanto
Edustaja Harjanne kirjoitti 17.10.2025 julkaistussa blogissaan“Päätösten taloudellisten vaikutusten arviointiin tarvitaan nykyistä laajempi näkökulma”puolustuksen ja jatkokehityksen parlamentaariselle sopimukselle (velkajarru) ja finanssipoliittisen lain muutoksille. Blogi vastaa sopimukseen kohdistettuun kritiikkiin korostamalla erityisesti valtiovarainministeriön (VM) vaikutusarviointikyvyn parantamista ja riippumattomuuden vahvistamista.
Tässä analyysissa puretaan blogin pääväitteet ja vastataan niihinSuomen perustuslain ja kansalaisten poliittisten oikeuksien näkökulmasta. Tarkastelun ytimessä on kysymys:muuttaako ehdotettu järjestelmä vallan tasapainoa tavalla, joka kaventaa eduskunnan ja kansalaisten tosiasiallista valtaa talouspolitiikassa?
2. Blogin pääväitteet ja vasta-argumentit
2.1 VM:n vaikutusarviointikyvyn vahvistaminen ei poista päätösvallan siirron ongelmaa
Harjanne korostaa, että sopimuksessa VM:n vaikutusarviointikykyä parannetaan, mikä tekee päätöksenteosta laadukkaampaa. Tämä sinänsä on perusteltu tavoite: Hyvät päätökset vaativat hyviä arvioita. Muttalaadukkaammat arviot eivät muuta sitä perustuslaillista perusongelmaa, että sopimus pyrkiisitomaan poliittisia päätöksiä näihin arvioihin.
Jos hallituksen on velvollisuus perustaa päätöksensä VM:n arvioihin tai poikkeaminen edellyttää raskasta menettelyä, päätösvaltaasiirtyy arvioiden laatijalle. Tällöin kysymys ei ole enää teknisestä valmistelusta vaannormatiivisesta ohjauksesta, joka on perustuslain 3 §:n ja 84 §:n mukaan varattu eduskunnalle.
2.2 VM:n vallan kasvun vähättely ei poista legitimiteettikysymystä
Harjanne esittää, että VM:n roolia vain selkiytetään eikä sille anneta olennaisesti uutta valtaa. Tämä on kuitenkinmuotoilukysymys: jos VM:n arvioista tulee päätöksenteon lähtökohta, josta poikkeaminen on poliittisesti tai oikeudellisesti vaikeaa, ministeriön rooli muuttuude facto sääntely- ja portinvartijarooliksi.
Tämä on ongelmallista erityisesti, jos VM toimii sekätalouspolitiikan valmistelijana ja vaikutusarvioiden tuottajana sekä valvojana. Tämäkaksoisroolihämärtää poliittisen vastuun ketjua: ministeriö arvioi omaa politiikkaansa ja ohjaa päätöksiä samoilla oletuksilla, joita se on itse määrittänyt.
2.3 Riippumattomuuden korostaminen ei poista demokratiaan liittyviä ongelmia eikä talousmalleihin liittyvä poliittista ongelmaa
Harjanne painottaa Talouspolitiikan arviointineuvoston ja VM:n arvioiden riippumattomuutta. Riippumattomuus voi lisätä arvioiden uskottavuutta, muttase ei ratkaise kahta keskeistä ongelmaa:
1.Demokraattinen legitimiteetti: Riippumattomat elimet eivät ole poliittisesti vastuullisia. Perustuslakivaliokunta on todennut vakaussopimuksen yhteydessä (PeVL 21/2012 vp), että teknokraattisten elinten roolin on oltava arvioiva, ei päätöksentekoon rinnastettava.
2.Talousmallien oletusten poliittisuus ja herkkyys: Taloudelliset vaikutusarviot perustuvat oletuksiin, jotkaeivät ole neutraaleja, vaan sisältävät poliittisia valintoja (esim. talouskasvun, korkotason, investointien, käyttäytymisen ja politiikan vaikutusten oletukset). Pieni muutos oletuksissa voi johtaa täysin erilaiseen johtopäätökseen — tämä on osoitettu laajasti taloustieteellisessä kirjallisuudessa:
Näiden mukaan vaikutusarvioiden tulokset voivat ollahyvin herkkiä mallien rakenteellisille oletuksille. Oletusten valinta on poliittinen kysymys. Se määrittää, millainen todellisuus talousmallin kautta esitetään. Jos poliittiset päätökset sidotaan malliarvioihin,oletusten laatijat saavat tosiasiallista poliittista valtaa ilman demokraattista mandaattia(ks. myös kirjoitukseni“Arvio hallituksen 23.4.2025 puoliväliriihessä esittelemän kasvupaketin kannattavuudesta pitkällä aikavälillä”)
2.4 VM:n historialliset ennustevirheet tukevat poliittisen harkinnan tarvetta
Harjanne mainitsee, että VM:n ennusteet ovat olleet historiassa liian optimistisia, ja siksi arviointikykyä pitää parantaa. Tämä on sinänsä totta, mutta sevahvistaa argumentin poliittisen harkinnan välttämättömyydestä: Jos mallit ja oletukset voivat olla virheellisiä, ei ole demokraattisesti kestävää sitoa päätöksiä pysyvästi niiden varaan.
Sen sijaan eduskunnalla ja hallituksella on oltavaselkeä mahdollisuus poiketaarvioista poliittisen harkinnan perusteella — muuten virheelliset oletukset voivat lamauttaa talouspolitiikan ja aiheuttaa vakavia häiriöitä. Ennen kaikkea lukittautuminen saattaa aiheuttaa merkittävää haittaa kansalaisille. (Ks. kirjoitukseni“Suomalaisen koulutusjärjestelmän kriisi”)
2.5 Laaja-alaiset vaikutusarviot eivät poista oletuspolitiikan ongelmaa
Harjanne korostaa laaja-alaisten arvioiden (esim. ilmasto-, luonto- ja sosiaalivaikutukset) merkitystä. Tämä on tärkeä ja kannatettava kehityssuunta. Mutta laaja-alaisuus ei poista perusongelmaa:mallit ja niiden oletukset ovat poliittisia valintoja.
Jos esimerkiksi ilmastovaikutuksille tai perusturvan keikkauksissa annetaan mallissa tietty painoarvo, se on poliittinen valinta, ei neutraali tekninen ratkaisu. Tällöin mallin laatija tai arvioijakäyttää valtaa määrittämällä, mitä pidetään yhteiskunnallisesti merkittävänä ja miten vaikutuksia punnitaan. Tämä päätösvalta on kansanvaltaisten instituutioiden, ei virkamiesten tai valvojien, tehtävä. (ks. myös kirjoitukseni“Arvio hallituksen 23.4.2025 puoliväliriihessä esittelemän kasvupaketin kannattavuudesta pitkällä aikavälillä”)
3. Johtopäätökset
Harjanteen blogin keskeinen ongelma on, että se tarkastelee järjestelmää teknisestä näkökulmasta ja olettaa, ettäparemmat ja riippumattomammat vaikutusarviot ratkaisevat legitimiteettiongelmat. Tämä ei pidä luultavimmin perustuslain näkökulmasta paikkaansa, kuten olen yllä esittänyt.
• Vaikutusarvioiden parantaminen ei muuta sitä, ettäpoliittinen valta kaventuu, jos päätöksenteko sidotaan malleihin, arvioihin sekä “riippumattomien” valvojien lausuntoihin.
• Talousmallien oletukset ovatherkkiä ja poliittisia, ja niiden valinta siirtää tosiasiallista päätösvaltaa mallintekijöille. Tämähän nimenomaan on nykytilanne, jossa VM mallintaa ja valmistelee. Nyt tätä valtaa halutaan vielä laajentaa ja ilmeisesti VM:lle halutaan antaa myös jonkinlaisen valvojan rooli, jossa valvoja valvoo itse valmistelemaansa politiikkaa.
• Kansalaiset eivät voi vaaleissa vaikuttaa siihen, mitä oletuksia käytetään, mikä heikentää PL 2 §:n mukaista kansanvaltaisuutta. Tämä on totta jo nykytilanteessa ja pitäisi pikimiten korjata siten, että juuri mallien oletuksista käydään avointa poliittista debattia eikä pelkästään mallien tuottamista tuloksista.
• Parlamentaarinen päätösvalta ja poliittinen harkinta pitää säilyttääensisijaisena, ja vaikutusarviot pitää asemoida tukemaan, ei rajaamaan sitä.
Tämä ei ole argumentti arviointien kehittämistä vastaan, vaan sitä vastaan, että arvioista tehdäänpoliittisesti sitovia reunaehtoja, jotka mahdollisesti kaventavat eduskunnan ja kansalaisten valtaa ilman huolellista puntarointia velkajarrun perustuslaillisuudesta.
[Tarkastelun kirjoittamiseen on käytetty tekoälyn apua sekä 30 vuoden kokemustani politiikan teoriasta että käytännöstä. Tekstissä olevat virheet ja mahdolliset väärinymmärykset ovat luonnollisesti minun vastuullani. Yleisesti toivon, että olen ymmärtänyt tämän perustuslaillisen asian väärin, se on jo selvitetty, mutta nämä seikat eivät ole vielä tiedossani. Tässä tapauksessa pyydän esittämään korjaukset ja vasta-argumentit kommenteissa.
Olen ollut myösVihreän puoleen kuntavaaliehdokasHelsingissä vuonna 2012. Vaaliteemani liittyi Apotti-hankinnan vastustamiseen ja sille vaihtoehtoisen etenemisen edistämiseen. Voit lukea sen aikaisista teemoistanitäältä
Tämän jälkeen olen seurannut politiikkaa aktiivisena kansalaisena. Voit lukea poliittisia mielipiteitäni ja ammatillisia kirjoituksiani tästä samastaCow Fly Nowblogista. Olen myös Libeeralipuoleen jäsen elokuusta 2025 lähtien.]
Yrittäjyyspuhe ja todellisuus ovat Suomessa eri planeetoilta. Verotus tapissa, julkiset palvelut kuralla. Haitalliset yritystuet syövät uuden kasvun. Toivo ei ole strategia. Vaihtoehtoja on, mutta vain jos vaihdamme (identiteetti)poliitikot, poliitikan sisällöt ja prioriteetit. Demokratiassa tämä on mahdollista.
Suomi on legitimeettikriisissä (kuva: Gemini 3 Nano Banana)
Suomessa rakastetaan juhlapuheita yrittäjyyden tärkeydestä. Talent, talent, talent. Tämä on triviaalisti totta. Ilman osaamista ei ole mitään mahdollisuuksia missään kisassa. Kysymys kuuluu: onko yrittäjyys oikeasti tärkeää Suomessa? Nykytilanne antaa karun vastauksen:
Yritysten ja yrittäjien verotus on huomattavasti raskaampaa kuin esimerkiksi Virossa.
Huomautan: en ole veroja vastaan.Olen itse toivoakseni esimerkki siitä, ihmisenä ja kansalaisena, miten Suomen julkiset palvelut, laadukas ja ilmainen koulutus, terveydenhuolto, oikeusvaltio ja turvallisuus kasvattavat itsetuntoa ja rohkeutta.
Aito mahdollisuus luoda oma tulevaisuutensa riipumatta siitä, millaiseen perheeseen satut syntymään. Vähät lapset syntyvät pääosin hyviin ja rakastaviin perheisiin. Suomi on kansainvälinen ja olen saanut tutustua lukuisiin tänne muuttaneisiin ihmisiin ja oppinut heiltä paljon. Kiitos teille.
Ei ihme, että meillä on kansainvälinen voittoputki onnellisuuden saralla, jos nyt pitää joku mittari esittää tällaiselle menestykselle. Veroja siis kannattaa maksaa, kun niillä saa näin paljon hyvää. Ainakin historiallisesti on näin ollut. Ovatko nämä vahvuutemme enää tosiasioita vai hallusinaatiota?
Lista on pitkä ja synkkä:
Julkinen talous on rakenteellisessa kriisissä, lähes umpikujassa vaikka veroaste on maailman kireimpiä. Vaihtoehtoja kurjuudelle on.
Sote on syvässä, jatkuvassa ja kiihtyvässä kriisissä.
Oppimistulokset ovat laskeneet pitkän aikaa.
Oikeuslaitoksessa on jutturuuhka, joka vaarantaa kansalaisten oikeusturvan
Nuorisotyöttömyys kasvaa. AI:n vaikutukset alkavat näkyä ensimmäisenä ja monella tapaa juuri nuorissa eikä meillä ole mitään uskottavaa näkymää AI-ajan tulevaisuuteen. Koska näkymä puuttuu verotamme datakeskuksia emmekä esim. sokeria.
Maatalous on kriisissä vaikka suomalainen ruoka on maailman kalleinta. Maatalousyrittäjien asema kurjistuu kurjistumistaan vaikka ratkaisut ovat olemassa. Satun tietämään tämän aika hyvin, koska olen kehittänyt liki 10 vuotta tekoälyratkaisuja maatalouden tarpeisiin.
Ainoa sektori, joka ei ole kriisissä, on puolustus. Pitkän aikavälin johdonmukaisen työn ja kansalaisten suorittaman velvollisuuden ansiosta.
Poliittinen järjestelmä ei näytä kykenevän välttämättömiin rakenteellisiin uudistuksiin ja näkymiä tulevaisuuteen ei politiikassa ole. Se näyttää olevan vihaa, sappea ja teräaseita. Siksi olen tulevaisuudesta huolissani. Mitä voin tehdä kansalaisena näin laajojen kriisien suhteen, kun poliitinen järjestelmä on rikki?
Meillä on kaikki edellytykset uuteen nousuun.
Tosiasioiden tunnustaminen ja sitä rataa. Suomi ei ole toivoton tapaus. Meillä on edelleen: huippuluokan tiede, osaavat ihmiset, suhteellisen korkealla säilynyt luottamuksen taso, toimiva yhteiskunta, teknologista kyvykkyyttä, uusi yrittäjäsukupolvi, joka haluaa rakentaa ja kasvaa. Kaunista luontoakin ja puhtaita vesiä on vielä vähän jäljellä. Meillä on toisemme.
Kotikaupungissani Kajaanisssa on paperikoneen tilalla on LUMI-supertietokone.Olin samassa hallissa kesätöissä aikanaan. Tunnen suurta ylpeyttä kajaanilaisten saavutuksista vaikka minulla ei ole niiden kanssa mitään tekemistä. On upeaa nähdä kun onnistutaan. Kajaanin tapauksessa on onnistuttu loistavasti. Opitaan siitä ja kasvatetaan menestystä.
Yhteistyö ja rehellisyys ovat aina olleet valttejamme. Yrittäjyyttä voi oppia, mutta ei pelkästään kirjoja lukemalla. Yrittäminen on taito, jonka oppii harjoittelemalla ja tekemällä. Aivan kuten ei voi oppia uimaan katsomalla YouTube-videoita. Jossakin vaiheessa on mentävä veteen.
Senkin voi tehdä turvallisesti uimahallissa. Siksi erilaiset yrittäjyysohjelmat ovat tärkeitä. Kaikkien ei tarvitse tippua jäiseen pulaan* kuten me tipuimme moneen kertaanYield Systemsissa. Ja olemme tippuneetRePackissa, moneen kertaan. Kiitos teille: Jonne, Petri ja Juha, Petter ja Jukkis. Te jaksatte yrittää. Olen oppinut teiltä eniten. Kiitos myös eräs Signal-ryhmä, jossa läheisimmät ystäväni ovat vuosikaudet jaksaneet kuunnella resuamistani ja visioita.
Me voimme rakentaa hyvinvoivan tasavallan uudelleen tekoälyn aikakaudelle, mutta vasta kun olemme rohkeita, luotamme toisiimme, otamme viisaita riskejä, kohdistamme pääomaa omaa uusiin yrityksiin ja ihmisiin, jotka haluavat yrittää ja kasvaa. Meistä jokainen voi olla sellainen ihminen. Jokainen voi yrittää olla hyvä ihminen. Joka päivä.
Kuten Ilmari Kianto Kainuun laulussa toteaa:
Kainuhun kansa, ah arpasi lyö! Missä on ryhtisi, kunnia, työ? Meidän on uudesta luotava maa! Raukat vain menköhöt merten taa!
Aloitetaan nyt. It will be wonderful.
H
*Sanonta “joutua pulaan” on alun perin tarkoittanut heikkoihin jäihin putoamista. Pulaan voi pudota, kun on keväällä kalastamassa heikoilla jäillä. Vaikka riskit ovat isot, on pakko kalastaa, että on mahdollisuus saada ruokaa.
Tähän 2009 mielipiteeseeni voin edelleen täysin yhtyä. Sen lisäksi täytyy todeta, että tässä tunnistettu poliittinen riski elvytyksen kohdistumisesta vanhoihin rakenteisiin, on toteutunut lähes 100 prosenttisesti. Suomessa ei ole ollut talouskasvua koko aikana lukien 2009.
”Ajatuskokeilua olennaisempaa on puntaroida poliittista perustaa, jolla rahoista päätetään. Elvytyksen lähtökohtana pitää olla uusien rakenteiden syntyminen.
Nyt poliittinen keskustelu nojautuu liiaksi vanhoihin rakenteisiin ja ajattelumalleihin. Vaarana on, että elvystyspolitiikka sivuuttaa olennaisia mahdollisuuksia luoda vahvaa ja innovatiivista toimeliaisuutta, joka hyödyttää ennen kaikkea kansalaisia.
Itse John Maynard Keynes totesi suunnilleen: ”Vaikeus ei ole ensinkään uudenkeksimisessä, vaan vanhasta eroon pääsemisessä”.
Tässä on tuoreempi kirjoitukseni samasta aiheesta, jota HS ei julkaissut, joten julkaisen sen tässä.
Suomen taloudellinen asema ja yhteiskunnallinen suunta ovat käännekohdassa. Globaalit kilpailijat, erityisesti Aasian maat ja Yhdysvallat, panostavat massiivisesti uusiin teknologioihin, dataan ja teollisuuden uudistamiseen tekoälyllä.
Samaan aikaan Suomessa käydään vuodesta toiseen keskustelua samoista, jo yli vuosisadan vanhoista infraratkaisuista, radoista ja väylistä, ikään kuin fyysinen betoni olisi edelleen talouden paras kasvumoottori.
Todellisuus on karu: fyysinen infra on välttämätöntä, mutta se ei pelasta kilpailukykyä. Menneisyyden investointimallit eivät riitä. Suomi tarvitsee rohkean käännöksen kohti teknologioita, jotka eivät vain ylläpidä nykytilaa, vaan luovat uutta liiketoimintaa, vientiä ja kansallista turvaa.
Suomi ei nouse raideliikenteellä vaan datalla, avaruudella ja tekoälyllä
Ratahankkeet ovat tärkeitä, mutta niiden taloudellinen vaikutus on rajallinen ja hitaasti realisoituva. Jokainen miljardi, joka sidotaan 30–50 vuoden takaisinmaksuaikaan, on pois investoinneista, joiden kansantaloudellinen tuottopotentiaali syntyy jo muutamassa vuodessa.
Sen sijaan suomalainen osaaminen avaruusteknologiassa, datassa, kvanttilaskennassa ja tekoälyssä kasvaa kovaa vauhtia. Näissä segmenteissä Suomi voi olla globaali edelläkävijä, ei perässähiihtäjä, joka korjaa vanhaa infraa samalla kun muut rakentavat uutta maailmaa.
Esimerkiksi satelliittiteknologia tarjoaa alati kasvavan markkinan: valvonta, ilmastotieto, logistiikka, siviili- ja puolustuskäyttö, maanviljely, kriisinhallinta ja reaalisen maailman mallintaminen. Data on tämän vuosisadan käyttövoima. Se on alusta tekoälyn hyödyntämiselle toisin kuin raidehankkeet. Kiskoilla ei voi korjata sosiaali- ja terveypalveluita. Datalla ja tekoälyllä voi.
Investoinnit tulevaisuuteen ovat investointeja menestykseen
Jos Suomi haluaa olla pohjoinen teknologinen veturi, investointien painopiste on siirrettävä:
- koulutukseen ja tutkimukseen. Näiden merkitys vain kasvaa.
- avaruus- ja satelliittiliiketoimintaan
- tekoälyyn ja kvanttilaskentaan
- digitaaliseen huoltovarmuuteen ja kyberturvaan
- älykkääseen teollisuuteen
Näissä kaikissa Suomi voi aidosti voittaa. Ne tuottavat korkean lisäarvon vientiä, uusia yrityksiä, teknologista suvereniteettia ja alan työpaikkoja. Ne tuottavat arvoa, jota muut haluavat ostaa, ja jonka varaan voidaan rakentaa seuraavan sukupolven talous.
Riskien välttely on suurin riski
Historia ei tunne maata, joka olisi kasvanut säästämällä ja korjaamalla vanhaa. Kasvu saavutetaan ottamalla hallittuja riskejä, investoimalla uuteen. Uskomalla siihen, mihin maailma on menossa, ei siihen mistä se on tulossa.
Suomi voi valita, haluaako se olla seuraavan 30 vuoden aikana olla tunnettu innovatiivisista yrityksistä, avaruusteknologiasta, tekoälyosaamisesta ja datavetoisesta teollisuudesta, korkealuokkaisista julkisista palveluista, onnellisista ihmisistä vai museovaltio, joka odottaa junaa, joka ei koskaan saavu?”
