Suomi on legitimiteettikriisissä

 Yrittäjyyspuhe ja todellisuus ovat Suomessa eri planeetoilta. Verotus tapissa, julkiset palvelut kuralla. Haitalliset yritystuet syövät uuden kasvun. Toivo ei ole strategia. Vaihtoehtoja on, mutta vain jos vaihdamme (identiteetti)poliitikot, poliitikan sisällöt ja prioriteetit. Demokratiassa tämä on mahdollista.

Suomi on legitimeettikriisissä (kuva: Gemini 3 Nano Banana)

Suomessa rakastetaan juhlapuheita yrittäjyyden tärkeydestä. Talent, talent, talent. Tämä on triviaalisti totta. Ilman osaamista ei ole mitään mahdollisuuksia missään kisassa. Kysymys kuuluu: onko yrittäjyys oikeasti tärkeää Suomessa? Nykytilanne antaa karun vastauksen:

• Konkurssit ovat kaikkien aikojen ennätyksessä.
• YEL lisää yrittäjien taakkaa, muttei paranna yrittäjien sosiaaliturvaa, jota ei oikeastaan ole. (Hallitusta uhkaa yrittäjien eläkekapina)
• Yritysten ja yrittäjien verotus on huomattavasti raskaampaa kuin esimerkiksi Virossa.

Huomautan: en ole veroja vastaan. Olen itse toivoakseni esimerkki siitä, ihmisenä ja kansalaisena, miten Suomen julkiset palvelut, laadukas ja ilmainen koulutus, terveydenhuolto, oikeusvaltio ja turvallisuus kasvattavat itsetuntoa ja rohkeutta.

Aito mahdollisuus luoda oma tulevaisuutensa riipumatta siitä, millaiseen perheeseen satut syntymään. Vähät lapset syntyvät pääosin hyviin ja rakastaviin perheisiin. Suomi on kansainvälinen ja olen saanut tutustua lukuisiin tänne muuttaneisiin ihmisiin ja oppinut heiltä paljon. Kiitos teille.

Ei ihme, että meillä on kansainvälinen voittoputki onnellisuuden saralla, jos nyt pitää joku mittari esittää tällaiselle menestykselle. Veroja siis kannattaa maksaa, kun niillä saa näin paljon hyvää. Ainakin historiallisesti on näin ollut. Ovatko nämä vahvuutemme enää tosiasioita vai hallusinaatiota?

Lista on pitkä ja synkkä:

Julkinen talous on rakenteellisessa kriisissä, lähes umpikujassa vaikka veroaste on maailman kireimpiä. Vaihtoehtoja kurjuudelle on.

• ks. esim. kirjoitukseni Kansantaloudellisesti optimaalinen valtion budjetti 2025 ,
• Velkajarru voi olla perustuslain vastainen. Vastine edustaja Atte Harjanteen blogiin
• Valinnat ilman valitsijoita — tulevaisuuden sukupolvien vapaus valita
• Velkajarru on puoluepelin savuverho

Sote on syvässä, jatkuvassa ja kiihtyvässä kriisissä.

Oppimistulokset ovat laskeneet pitkän aikaa.

Oikeuslaitoksessa on jutturuuhka, joka vaarantaa kansalaisten oikeusturvan

Nuorisotyöttömyys kasvaa. AI:n vaikutukset alkavat näkyä ensimmäisenä ja monella tapaa juuri nuorissa eikä meillä ole mitään uskottavaa näkymää AI-ajan tulevaisuuteen. Koska näkymä puuttuu verotamme datakeskuksia emmekä esim. sokeria.

Maatalous on kriisissä vaikka suomalainen ruoka on maailman kalleinta. Maatalousyrittäjien asema kurjistuu kurjistumistaan vaikka ratkaisut ovat olemassa. Satun tietämään tämän aika hyvin, koska olen kehittänyt liki 10 vuotta tekoälyratkaisuja maatalouden tarpeisiin.

Ainoa sektori, joka ei ole kriisissä, on puolustus. Pitkän aikavälin johdonmukaisen työn ja kansalaisten suorittaman velvollisuuden ansiosta.

Poliittinen järjestelmä ei näytä kykenevän välttämättömiin rakenteellisiin uudistuksiin ja näkymiä tulevaisuuteen ei politiikassa ole. Se näyttää olevan vihaa, sappea ja teräaseita. Siksi olen tulevaisuudesta huolissani. Mitä voin tehdä kansalaisena näin laajojen kriisien suhteen, kun poliitinen järjestelmä on rikki?

Meillä on kaikki edellytykset uuteen nousuun.

Tosiasioiden tunnustaminen ja sitä rataa. Suomi ei ole toivoton tapaus. Meillä on edelleen: huippuluokan tiede, osaavat ihmiset, suhteellisen korkealla säilynyt luottamuksen taso, toimiva yhteiskunta, teknologista kyvykkyyttä, uusi yrittäjäsukupolvi, joka haluaa rakentaa ja kasvaa. Kaunista luontoakin ja puhtaita vesiä on vielä vähän jäljellä. Meillä on toisemme.

Kotikaupungissani Kajaanisssa on paperikoneen tilalla on LUMI-supertietokone. Olin samassa hallissa kesätöissä aikanaan. Tunnen suurta ylpeyttä kajaanilaisten saavutuksista vaikka minulla ei ole niiden kanssa mitään tekemistä. On upeaa nähdä kun onnistutaan. Kajaanin tapauksessa on onnistuttu loistavasti. Opitaan siitä ja kasvatetaan menestystä.

Kuten yrittäjät Ovaska ja Paananen AI Summitissa muistuttivat: tärkeintä on aloittaminen. Rohkeus, yrittäminen ja riskinotto ovat väyliä eteenpäin.

Yhteistyö ja rehellisyys ovat aina olleet valttejamme. Yrittäjyyttä voi oppia, mutta ei pelkästään kirjoja lukemalla. Yrittäminen on taito, jonka oppii harjoittelemalla ja tekemällä. Aivan kuten ei voi oppia uimaan katsomalla YouTube-videoita. Jossakin vaiheessa on mentävä veteen.

Senkin voi tehdä turvallisesti uimahallissa. Siksi erilaiset yrittäjyysohjelmat ovat tärkeitä. Kaikkien ei tarvitse tippua jäiseen pulaan* kuten me tipuimme moneen kertaan Yield Systemsissa. Ja olemme tippuneet RePackissa, moneen kertaan. Kiitos teille: Jonne, Petri ja Juha, Petter ja Jukkis. Te jaksatte yrittää. Olen oppinut teiltä eniten. Kiitos myös eräs Signal-ryhmä, jossa läheisimmät ystäväni ovat vuosikaudet jaksaneet kuunnella resuamistani ja visioita.

Me voimme rakentaa hyvinvoivan tasavallan uudelleen tekoälyn aikakaudelle, mutta vasta kun olemme rohkeita, luotamme toisiimme, otamme viisaita riskejä, kohdistamme pääomaa omaa uusiin yrityksiin ja ihmisiin, jotka haluavat yrittää ja kasvaa. Meistä jokainen voi olla sellainen ihminen. Jokainen voi yrittää olla hyvä ihminen. Joka päivä.

Kuten Ilmari Kianto Kainuun laulussa toteaa:

Kainuhun kansa, ah arpasi lyö! Missä on ryhtisi, kunnia, työ? Meidän on uudesta luotava maa! Raukat vain menköhöt merten taa!

Aloitetaan nyt. It will be wonderful.

H

*Sanonta “joutua pulaan” on alun perin tarkoittanut heikkoihin jäihin putoamista. Pulaan voi pudota, kun on keväällä kalastamassa heikoilla jäillä. Vaikka riskit ovat isot, on pakko kalastaa, että on mahdollisuus saada ruokaa.