VAPAUDEN KAIHO - LIBERAALEJA MERKINTÖJÄ TASAVALLASTA

Korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan rahoituksen leikkaaminen ei ollut talouspoliittisesti järkevää eikä pakollista. Se oli poliittinen priorisointi. Hallitus leikkasi tulevaisuuden kasvun edellytyksistä sen sijaan, että olisi ottanut säästöjä tuista, joiden tuottavuus- ja ilmastohyödyt ovat heikommat tai kielteiset. Orpon hallituksen talouspolitiikassa poikkeuksellisen selvä ristiriita siinä, mitä hallitus kertoo ohjelmassaan ja mitä se päättää budjetissa. Hallitusohjelma tunnistaa itse Suomen rakenteellisiksi ongelmiksi heikon tuottavuuskasvun, vähäisen T&K-toiminnan ja nuorten nuorten laskevan koulutustason. Samalla pääministeri Orpo on korostanut, että T&K-rahoituksen pitää tuottaa myönteisiä vaikutuksia osaamiseen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Juuri siksi budjettiratkaisut, jotka keventävät TKI-polun euromääräistä tasoa ja leikkaavat korkeakoulutuksen perusrahoitusta, osuvat Suomen kasvun kannalta kaikkein herkimpään kohtaan.   Perussuomalaisten ja kristillisten tiet...

Datakeskuksista käytävässä keskustelussa liioitellaan haittoja ja hyötyjä vähätellään. Keskustelusta on lähes kokonaan unohtunut keskeinen näkökulma: datakeskuksiin liittyvät innovaatiot ovat yksi nopeimmin kasvavista globaaleista markkinoista. Suomella on tässä poikkeuksellisen vahva lähtötilanne. Puhdas ja kilpailukykyinen sähkö, vakaa ja kehittynyt sähköverkko, laajamittainen kaukolämpöjärjestelmä sekä korkea tekninen osaaminen muodostavat yhdistelmän, jota harvalla maalla on. Nyt kysymys on, hyödynnetäänkö näitä kilpailuetuja vai annetaanko miljardi-investointien valua muualle? Vierailin Kajaanin datakeskuksessa alkuvuonna 2024 Keskustelu datakeskuksista jää helposti abstraktille tasolle ja tiedot datakeskusten toiminnasta ovat usein puuttellisia. Lisäksi datakeskusinvestointeja vastaan asetetaan “paremmat” vihreät siirtymän investoinnit. “Parempia” investointeja ei kuitenkaan eritellä. Mitä ne ovat, kuka ne tekisi ja milloin? Datakeskukset saatetaan myös leimata sähköä syöviksi ha...

Soten kokonaisbudjetti on yli 26 miljardia euroa vuodessa. Jos tekoälyn avulla saavutetaan 5% säästö kustannuksissa, niin säästämme 1,3 miljardia vuositasolla. Nyt raportoitujen kokeilujen perusteella 5% säästötavoite on varsin realistinen.  Tekoäly ei ole enää tulevaisuuden lupaus terveydenhuollossa. Se on jo arkipäivää monissa organisaatioissa ympäri maailmaa ja yhä useammin myös Suomessa. Suomessa on käynnissä merkittävä murros: hyvinvointialueet pilotoivat tekoälyä vauhdilla, ja eduskunnassa etenee lakimuutos, joka mahdollistaisi potilaiden kontaktoinnin datasta havaitun riskin perusteella. Tavoitteena on ennakoiva terveydenhuolto, jossa ongelmat tunnistetaan ennen kuin ne kärjistyvät, ja jossa kalliita erikoissairaanhoidon hoitojaksoja voidaan välttää. Miten tekoäly käytännössä parantaa terveystuloksia ja tuo säästöjä laajemmin?  Tässä blogissa pureudun kahteen tuoreeseen raporttiin: Stanfordin yliopiston Digital Economy Labin keväällä 2026 julkaisemaan Enterprise AI Play...