Huomioita AI Summitista, AI-yrittäjyydestä ja Suomen kriisistä sekä ratkaisuista

 

AI Finlandin järjestämä AI Summit oli upeaa katsottavaa ja kuultavaa. Paneelissa “Connecting science and society” Ilkka Paananen ja Kristo Ovaska puheenvuorot osuivat olennaiseen, ja pitkälti samoihin asioihin, joita itse olen toistanut jo vuosia. Euroopalla on maailmanluokan tiede, mutta pääomaa ei kohdenneta tulevaisuuden rakentamiseen, vaan menneisyyden ylläpitämiseen. Ideat ja innovaatiot eivät synny ilman riskinottoa, eikä riskin ottokaan auta, jos ei ole käyttövoimana rohkeaa pääomaa. Tiede ja tuote eivät myöskään itsekseen yhdisty tuottavaksi liiketoiminnaksi. Pitää siis yrittää.

Ovaska muistutti myös tärkeästä dynamiikasta: tieteen ja yrittäjyyden rytmi on täysin erilainen. Tiede etenee vuosien sykleissä, yrittäjälle päivä on pitkä aika. Tai sanotaan vuorokausi, koska päivät tosiaan ovat yrittäjillä pitkiä. Paneelin moderaattori Oliver Molander tiivisti tämän erinomaisesti: Tiede ja tieto ovat käyttövoimaa, yrittäjät ovat autoja. (Toivottavasti sähköautoja ;-)

Toinen vahva teema oli luottamus. Yhteiskunnallinen, poliittinen ja institutionaalinen. Ilman luottamusta ei synny pääomaa, ei reformeja, ei yrittäjyyttä. Nina Laaksonen toi tämän hienosti esiin. Ilman luottamusta mitään ei saa mitään aikaiseksi tai jotain vielä pahempaa, kuten tyrannian, jollainen meillä on naapurissa. Joten ollaan kärppänä ja kriittisiä, ettemme omilla toimillamme nakerra luottamusta vaikkapa levittämällä disinformaatiota.

“Small Woolly Animal”. Yrittäjän tarina.

Paneelin aihe oli “Connecting science and society” ajattelin kirjoittaa siitä, koska minulla on kokemusta asiasta. Tästä piti tulla LinkedIn posti, mutta, well, siitä tuli hieman pitempi. Koin tärkeäksi kirjoittaa asiasta, joten annoin mennä. Useimmat tärkeät asiat hukkuvat pikaviestimien sykemäiseen hälyyn. Attention is all you need ja pitemmänkin tekstin lukeminen kyllä onnistuu :-)

Tieteen ja yrittäjyyden yhdistäminen AI-tuotteeksi ja saaminen markkinoille ei ole helppoa. Ehkäpä Yield Systemsin tarina auttaa hahmottamaan asiaa. Kirjoitan tämän omasta näkökulmastani. Kiitos co-founderit Jussi, Paul, Lihn. Olette mahtavia. Samoin Simo (The Fifth Yield). Ette lue LinkedIniä, mutta teillepä ei tätä tarinaa tarvise kertoa, koska olette sen sankareita. Tarinaan liittyy niin lukuisa joukko työntekijöitä, talkoolaisia, ystäviä, kumppaneita, tukijoita ja asiakkaita, että en millään pysty luettelemaan teitä kaikkia. Kiitos, olette mahtavia.

Tarina alkaa, kun ystäväni Juha pyysi minua puhumaan, Jennin järjestämään seminaariin. “Juntunen, kun tiedät jossain määrin datasta, niin tulisitko puhumaan tänne Seinäjoelle vaikkapa otsikolla “Maatalous ja data”? Tämä taisi olla keväällä 2016. Muistan puhelun hyvin elävästi. Olin kävelemässä keväisessä Kalliossa, lähellä Tokoinrantaa. Oli raikasta.

Jonkin verran Juhan kanssa tuumailtiin, että mitä siinä esityksessä voisi olla, koska en tiennyt maataloudesta oikeastaan mitään. Juhan kanssa meitä kuitenkin yhdistää data ja erityisesti sen laatu, sekä yrittäjyys, niin kyllä siitä esityksen runko saatiin luonnosteltua.

Esitystä valmistellessa perehdyin maatalouteen ja tajusin, että lähes kaikki käsitykseni siitä olivat vääriä tai pahasti vanhentuneita. Maatalous on maailman dataintensiivisin ala, very hi-tech myös. Myös ongelmat ovat suuria, jopa eksistentiaalisia. Niiden ratkaisemisen ajattelu vaikutti motivoivan minua jollakin erityisellä tavalla. En tiedä miksi.

Seinäjoella tutustuin Jyrkiin, joka oli myös puhumassa datasta maataloudesta. Olemme olleet tahoillamme samalla matkalla siitä lähtien. Kiitos Jyrki matkaseurasta, valittavasti joudun kertomaan, että emme ole vieläkään perillä, mutta tiedät sen jo. Sanon, että jaksaisin itse :-) Niin, se esitys meni kai ihan hyvin. En tiedä ymmärsikö kukaan pesukoneen takuukorjauksen datan laadun ja maatalouden välistä yhteyttä, mutta ainakin taputtivat kohteliaasti. Kiitos, kun kuuntelitte.

Seuraavana keväänä olin pitämässä jälleen esitystä samaisessa seminaarissa. Tällä kertaa puhuin kultakaloista ja vedestä, David Foster Wallacen inspiroimana, sekä perheeni historiasta maataloudessa. Niin ja tässä kohtaa jo tekoälystä, tai “kognitiivisista teknologioista” kuten olin huomannut teknolologiayhtiöiden puhuvan. Tiesin vähän, mutta olin kyllin röyhkeä hypettämään. Sekin on ihan mukavaa välillä.

Seminaarissa tutustuin sinä vuonna Jussiin. Hän tuli juttusille ja sanoi tutkivansa koneoppimisen mahdollisuuksia kasvinjalostuksessa. Ja että hänelle on myönnetty Business Finland rahoitus kaupallistamiseen. Puuttuu liiketoiminnan kehittäjä ja “sinulla on yrittäjäkokemusta, niin olisitko kiinnostunut”? Tapasin Jussin myöhemmin kesällä Helsingissä ja 2017 aloitin loppukesästä “AgriML” (kiitos Aksu upeista väreistä ja ilmeestä) projektissa liiketoiminnan kehittäjän tehtävässä. Olin innoissani! Kiitos Business Finland. Minulla on teille myös eräitä huomioita rahoittamisesta, jotka olen matkan varrella havainnut.

Projektin ohjausryhmän puheenjohtajana toimisi professori Kaski. Jotenkin sopiva nimi maatalousaiheisen projektin ohjausryhmän puheenjohtajalle, ajattelin. Kiitos Sami huippututkimuksesta, ohjauksesta, neuvoista, kannustuksesta ja kahvikeskusteluista. Suuret onnittelut myös Ellis Institute Finlandin virallisesta avaamisesta. Teitte siinä pitkäjänteisen ja kauaskantoisen työn.

Tutkimuksesta liiketoimintaa rahalla pääsimme käymään mm. Agritechnicassa sekä San Franciscossa AgTech verkostoitumistapahtumassa. Opettavaisia reissuja. San Franciscossa tapasin esimerkiksi Googlen moontshot-projektin ihmisiä, jotka suunnittelivat samaa kuin me. Pyrimme tietysti yhteistyöhön, mutta ei siitä mitään tullut. Olen yhä vakuuttuneempi, että Yield Systemsin tapa ratkaista ongelma on parempi, halvempi, toimintavarmempi ja skaalautuvampi. Ameriikan resursseilla pystyy keksimään monimutkaisia ratkaisuja.

TUTLI oli tähän astisen elämäni luovinta aikaa. Meillä oli mm. oma ohrapelto CS-laitoksen valtavassa mediatuotantotilassa. LED-valoissaan se näytti ihan berliiniläiseltä yökerholta. Innovoimme pää märkänä: Pelimoottorit ja synteettinen data, laitteistoja, droneja, mobiiliteknologiaa, sensoreita, vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja. Kuvittelimme suurta tulevaisuutta vapautuneesti ja luovasti. Meillä on myös pari myönnettyä patenttia tältä ajalta sekä pari hakemusta. Lisäksi tapasin Panun, joka oli toisessa TUTLIssa samassa roolissa kuin minä kehittämässä tyhjiöpuukomponenttia. Panun kanssa löysimme heti yhteisen sävelen ja aika ennakoimattomalla tavalla kasvinjalostus ja tyhjiöpuukomponentti ovat hyvin synergisiä. Kiitos Panu visioista ja vertaistuesta.

[Patentit ovat elämäni kalleimmat paperit. Jouduimme maksamaan todella ison summan käteistä rahaa, että saimme lunastettua ne Aalto-yliopistolta, joka noihin aikoihin sekoili oman patenttimallinsa kanssa. Tämä rasitti kassaa merkittävästi ja meinasimme kuolla omien patenttiemme aiheuttamaan rahoituskriisiin monta kertaa. Hyvä puoli tässä oli se, että koska olimme keksijöitä saimme myöhemmin korvauksena rahaa Aalto-yliopistolta, jonka olimme siis alunperin itse Yield Systemsina maksaneet. Ja Yield Systemsiin nekin rahat menivät takaisin, tavalla tai toisella].

Loppuvuodesta 2018 perustimme siis Yield Systemsin rakentamaan AI-tuotetta ratkaisemaan maailman yhtä suurinta ongelmaa: Miten tuotamme ruokaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien olosuhteissa? Kasvinjalostus on tässä avainasemassa ja juuri tähän meillä oli tieteellinen pohja ja tutlin jälkeen yrittäjien ymmärrys siitä miten voisimme päästä markkinaan kiinni? Alku näytti hyvältä, meillä oli useampi maailman johtava kasvinjalostaja keskusteluissa. Aiesopimuksia. Tulevaisuus näytti kirkkaalta.

Kunnes korona iski. Jussi oli Filippiineillä kehittämässä tuotetta asiakkaan riisipelloilla keskellä viidakkoa, myrkyllisten käärmeiden luikerrellessa vedessä, kun sai tiedon, että Manilan lentokentälle on aikaa 48 h, kunnes Filippiineille tulee “full lock down”. Kuumeinen Jussi pääsi kuin pääsikin ajoissa Manilaan ja vieläpä oikeaan lentokoneeseen ajoissa. Oli tunneista kiinni, ettei yrityksen arvokkain ihminen jäänyt kuukausiksi Filippiineille.

Tämä opetti meille riskien hallinnasta asian jos toisenkin. Samaan aikaan asiakaspotentiaalimme suli käsiin, koska myöskään asiakkaamme eivät tienneet mitä korona tarkoittaa heidän liiketoiminnalleen ja ennen kaikkea pitkille aikasarjoille, joita kerätään globaalisti. Kasvinjalostaminen on globaalia toimintaa, jossa matkustetaan paljon, heillä oli kädet täynnä omien riskiensä kanssa ja huoli datansa jatkuvuudesta. Kaikki kehittäminen lopetettiin. Meidän aiesopimuksemme olivat eräällä tapaa koronan uhreja.

Olin tällä välin ollut töissä muualla ja tein konsultointia, jotta saimme rahaa Yield Systemsiin. Kiitos kaikille tässä kohtaa mukana olleille. Teitä oli vähän, mutta pelastitte paljon. Kimmo ja Kristiina, kiitos. Kassa tyhjeni nopeasti ja näkymä tulevaisuuteen oli globaalin pandemian peitossa. Yield Systems meinasi loppua siihen. En täsmälleen muista, miten tästä selvisimme, mutta kaiketi founder-tiimin neuvokkuudella ja sitkeydellä.

Jussi sai neuvoteltua rahoitusmahdollisuuksia ja pitkän prosessin jälkeen kirjoitimme sopimuksen elokuussa 2020, jolla saimme niin merkittävän summan kassaan, että minäkin pystyin siirtymään takaisin täysipäiväisesti Yield Systemsiin. Rahoitusehdot eivät olleet parhaat, mutta ne olivat ainoat. Rahoitus on yrittäjän kannalta usein jollakin tavalla ongelmallinen juttu.

As Neil said in the AI Summit. “We talk a lot about the quality founders. We should be talking about a lot more about the quality of funders”. Thank you Neil. You nailed it. (Neil’s book “The Atomic Human” is a must read). Founders and funders. Funny. There is only one letter difference in the words, but many times they seem to be world a part. Both are needed. The other has the idea, vision, urge. The other has money and is calm and collected.

The good funders have something far more valuable than money: right connections. Founder and funder take risks, but very differently. Founder puts skin in the game, funder puts in money and reputation (if they have one). Good funders understand founders with all their flaws and support founders when the shit hits the fan. The best funders stay there and support founder patiently even after the shit number 156 hit the fan.

Pääomaruiske herätti kuitenkin meidät kuin Lasaruksen ja meillä alkoi uusi elämä, joten en valita. Kiitos, että luotitte ja rahoititte.

Globaali kriisi pakotti meidät myös jälleen keksimään ja löytämään keinoja tuotteen ja liiketoiminnan kehittämiseksi ja markkinoille pääsemiseksi tilanteessa, jossa ei saa matkustaa. Kaikki asiakkaamme olivat ulkomailla. Keksimme keinot ja pian meillä oli uusi laite, tapa lähettää tarvittavat laitteet asiakkaille, kouluttaa käyttöönotto etänä kahdessa tunnissa jne. Pakko on erinomainen neuvoja yksinkertaistamisessa ja olennaiseen keskittymisessä

Tässä kohtaa myös kotimaan markkina maataloudessa oli avuksi. Laiha lohtu sanoisi moni. Pystyimme kuitenkin operoimaan, oppimaan ja etenemään täällä. Kiitos kaikille, jotka olitte tässä mukana. Ilman teitä olisimme jälleen kuolleet. Myös julkinen rahoitus oli jollakin tavalla avuksi. Kiitos veronmaksajat, mutta voin kertoa, että rahojanne voisi käyttää viisaammin tukemaan uusia ajatuksia ja tuotteita. Se on kokonaan oma kirjoituksensa.

Juuri kun pääsimme takaisin pinnalle, kuvittelematon tapahtui. Aamuyöllä 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja aloitti täysimittaisen sodan Euroopassa. Olimme Jussin kanssa valmistautuneet samana päivänä olleisiin kuvauksiin hollantilaisen televisioyhtiön pyytämänä ohjelmaan “Euroopan innovatiivisimmat yritykset” tai jotain sellaista.

Saimme ne kuvaukset kunnialla purkkiin, ja sitten shokki iski. Istuimme Jussin kanssa kuvauspaikalla monta tuntia, emmekä voineet ymmärtää mitä oli tapahtunut. Täysimittainen sota Euroopassa 2025. Yield Systems on tässä kuvassa pieni, lähes merkityksetön akana.

Pikkuhiljaa kuitenkin pahin sodan sumu alkoi hälvetä myös Yield Systemsin näkymistä. Eräs öljykasveihin liittyvä projektimme tietysti paloi ja lisäksi oli täysin mahdotonta edes ajatella enää koskaan tekevänsä mitään suurella lähimarkkinalla vaikka se on valtava maatalousmaa. Ainoa mitä projektista jäi, oli tieto siitä, että Venäjän tulli on takavarikoinut laitteemme “epäilyttävänä”. Paketissa oli mobiililaite ja alumiiniputkia ja se oli matkalla Moskovan kautta etelään.

Toivottavasti pääsemme jotenkin auttamaan Ukrainassa, sillä EU-rahalla kehittämämme peltorobotti, jossa on kehittämämme konenäkö on kaksoiskäyttöinen. Ukrainan pelloilla on surullisen paljon muutakin kuin maailman parasta multaa, kaunista viljaa ja auringonkukkia, jotka ravitsevat valtavan määrän maailman ihmisistä. Kasviöljyjen merkitystä ravinnon lähteenä ei länsimaissa ymmäretä oikeastaan ollenkaan.

Suurin tsunami kuitenkin lähestyi yliäänen nopeudella emmekä ymmärtäneet sitä kovin nopeasti. Inflaation noustessa nimittäin rahoitusmarkkina jäätyi täysin. Kaikki rahoitussuunnitelmamme hukkuivat. Silloin mekin upposimme todella syvälle. Suoraan sanottuna en enää kovin tarkasti muista asioita. Stressitasot olivat korkealla ja pitkään. Hyvin epäterveellistä, mutta niihin tottuu ja se vasta vaarallista on.

Muistan parhaiten kesät pelloilla ja toimistossa, jossa kehitimme tuotetta eteenpäin neuvokkaiden kesätyöntekijäiden avulla. Pelloilla kerättiin arvokasta dataa ja toimistolla sillä koulutettiin tekoälyä. Kiitos Pasi, kun saimme kehittää tuotettamme pelloillasi ja siitä, että toit meille syvällisen näkemyksen maataloudesta mukanasi sekä kosolti tekemisen meininkiä. Avullasi teknologia kehittyi 10x nopeammin kuin ilman sinua.

Jossain kohtaa Foturna heitti noppaa ja saimme yllättävän sauman. Simo tuli erään yhteisen ystävämme syntämäpäiviltä Tukholmasta ja kysyi voisiko Yield Systemsin teknologialla tehdä vähittäiskaupan inventointia? Kyllä voi!

Emme vain olleet ajatelleet, että itse asiassa Yield Systems tekee eräänläistä ontologista kalkkyylia maailmasta. Havaitsemme konenäöllä, onko maailmassa jokin olio? Jos on, kuinka monta niitä on ja millaiset ominaisuudet niillä on? Algoritmisesti on melkein sama laskemmeko tähkiä pellolla vai tuotteita kaupan hyllyllä. Massiiviset erot tulevat laitteistosta ja kontekstista, jossa dataa kerätään. Pääsimme tekemään projektin vähittäiskaupassa. Kiitos teille, jotka uskoitte ja uskalsitte kokeilla riskeistä ja epävarmuudesta huolimatta. Se antoi meille kolmannen elämän.

Rahoittajat ja neuvonantajat olivat joko ymmällään tai innoissaan tästä kaksoisstrategiasta. Joko se oli tyhmintä mitä voi tehdä, koska fokus katoaa ja toisille se oli nerokkainta mitä voi olla, koska se osoitti, että teknologiamme skaalautuu toiseen vertikaaliin. What ever that means. Jouni ehkä tietää, ja kiitos Jouni, kun jaksoit meitä. Yieldissä olimme koko ajan yrittäneet pitää niin monta mahdollisuutta avoinna kuin mahdollista. Se oli tapamme selviytyä epävarmassa ja riskialttiissa maailmassa. Mitä tahansa voi tapahtua ja silloin on hyvä olla Plan B, C, F, ja Ö. Koronan ja Ukrainan oloissa edes Ö suunnitelma ei riittänyt. Piti improvisoida pää märkänä.

Ambivalenssin hyödyntämisestä oli kuitenkin tullut oppimisen kautta jonkinlainen vahvuutemme. Näimme kuinka teknologiamme voisi skaalautua päältä katsoen täysin erilaisille aluille. Niillä olisi ontologisesti samoja piirteitä, variaatio tulisi kontekstista, mutta pohjimmiltaan oli kyse tästä: “See More. Know Faster. Act Smarter.” Kuka ikinä keksikään tämän sloganin, niin kiitos. Epäilen Samia. Se on upea.

Tässä kohtaa en nimittäin en enää ollut hetkeen Yield Systemsin riveissä operatiivisesti, koska puolisoni oli sairastunut vakavaan rintasyöpään. Hän on onneksi nyt parantunut ja voin sanoa: Kiitos rakas tuesta, ymmärryksestä, kärsivällisyydestä. Rakastan sinua. Kuten teitä, rakkaat lapseni. Isänne on valitettavasti yrittäjä. Kiitos, että ymmärrätte ja jaksatte isäänne. Ja vaikka muuta väitätte, vitsini ovat objektiivisesti arvioiden hauskoja. Teillä on niiden suhteen bias ;-)

Kun hätä on suurin, saattaa apukin on lähellä, jos osaa vain pyytää oikeilta ihmisiltä. Tälläkin kertaa auttajia oli vähän, mutta vanha ystäväni Antti pelasti minut ja perheeni hädästä. Kiitos Antti.

Antti oli nimittäin silloin Goforen riveissä. Koska minulla on jonkin verran kokemusta konsultoinnista, niin Antti arveli, että voisin päästä Goforelle töihin vaikka en ollutkaan moneen vuoteen konsultoinut eikä minulla tietenkään ole mitään sertifikaatteja tekoälystä. Olen yhteiskuntatieteen ylioppilas, siitäkään ei ole todistusta.

Pian Antti esitteli ja suositteli minua Goforen Tommille, joka oli perustamassa AI Advisorya. Rekrytointiprosessi oli sukkela, mistä aivan erityinen kiitos. Kiitos myös luottamuksesta Pasi ja Anton. Voin olla hieman omintakeinen ja kärsimätön, mutta luulen, että puutteistani ja vioistani huolimatta palkkasitte osaavan työntekijän. Sitten olemmekin takaisin AI Summitissa.

Yhdyn täysin rinnoin panelistien mielipiteisiin yrittäjyydestä ja sen tärkeydestä, ja toivon, että mahdollisimman moni kuuli ja ymmärsi mitä Paananen ja Ovaska sanoivat yrittäjyydestä. He tietävät mistä siinä on kyse. Nostan hattua heille ja kiitän inspiraatiosta ja opeista, joita he ovat meille muille yrittäjille auliisti ja pyytettä jakaneet. Priceless.

Esitän seuraavaksi kriittisiä huomiota AI Summitista. Minulle hyvä kritiikki on aina ollut palautetta, josta voi oppia paljon.

Yrittäjyyspuhe ja todellisuus ovat Suomessa eri planeetoilta

Suomessa rakastetaan juhlapuheita yrittäjyyden tärkeydestä. Talent, talent, talent. Tämä on triviaalisti totta. Ilman osaamista ei ole mitään mahdollisuuksia missään kisassa. Kysymys kuuluu: onko yrittäjyys oikeasti tärkeää Suomessa? Nykytilanne antaa karun vastauksen:

• Konkurssit ovat kaikkien aikojen ennätyksessä.
• YEL lisää yrittäjien taakkaa, muttei paranna yrittäjien sosiaaliturvaa, jota ei oikeastaan ole. (Hallitusta uhkaa yrittäjien eläkekapina)
• Yritysten ja yrittäjien verotus on huomattavasti raskaampaa kuin esimerkiksi Virossa.

Huomautan: en ole veroja vastaan. Olen itse toivoakseni esimerkki siitä, ihmisenä ja kansalaisena, miten Suomen julkiset palvelut, laadukas ja ilmainen koulutus, terveydenhuolto, oikeusvaltio ja turvallisuus kasvattavat itsetuntoa ja rohkeutta. Aito mahdollisuus luoda oma tulevaisuutensa riipumatta siitä, millaiseen perheeseen satut syntymään. Vähät lapset syntyvät pääosin hyviin ja rakastaviin perheisiin. Suomi on kansainvälinen ja olen saanut tutustua lukuisiin tänne muuttaneisiin ihmisiin ja oppinut heiltä paljon. Kiitos teille.

Ei ihme, että meillä on kansainvälinen voittoputki onnellisuuden saralla, jos nyt pitää joku mittari esittää tällaiselle menestykselle. Veroja siis kannattaa maksaa, kun niillä saa näin paljon hyvää. Ainakin historiallisesti on näin ollut. Ovatko nämä vahvuutemme enää tosiasioita vai hallusinaatiota?

Suomi on legitimiteettikriisissä.

Lista on pitkä ja synkkä:

• Julkinen talous on rakenteellisessa kriisissä, lähes umpikujassa vaikka veroaste on maailman kireimpiä.
• Sote on syvässä, jatkuvassa ja kiihtyvässä kriisissä.
• Oppimistulokset ovat laskeneet pitkän aikaa
• Oikeuslaitoksessa on jutturuuhka, joka vaarantaa kansalaisten oikeusturvan
• Nuorisotyöttömyys kasvaa. AI:n vaikutukset alkavat näkyä ensimmäisenä ja monella tapaa juuri nuorissa eikä meillä ole mitään uskottavaa näkymää AI-ajan tulevaisuuteen. Koska näkymä puuttuu verotamme datakeskuksia emmekä esim. sokeria.
• Maatalous on kriisissä vaikka suomalainen ruoka on maailman kalleinta. Maatalousyrittäjien asema kurjistuu kurjistumistaan vaikka ratkaisut ovat olemassa. Satun tietämään tämän aika hyvin.

Ainoa sektori, joka ei ole kriisissä, on puolustus. Pitkän aikavälin johdonmukaisen työn ja kansalaisten suorittaman velvollisuuden ansiosta.

Poliittinen järjestelmä ei näytä kykenevän välttämättömiin rakenteellisiin uudistuksiin ja näkymiä tulevaisuuteen ei politiikassa ole. Se näyttää olevan vihaa, sappea ja teräaseita. Siksi olen tulevaisuudesta huolissani. Mitä voin tehdä kansalaisena näin laajojen kriisien suhteen, kun poliitinen järjestelmä on rikki?

Meillä on kaikki edellytykset uuteen nousuun.

Tosiasioiden tunnustaminen ja sitä rataa. Suomi ei ole toivoton tapaus. Meillä on edelleen: huippuluokan tiede, osaavat ihmiset, suhteellisen korkealla säilynyt luottamuksen taso, toimiva yhteiskunta, teknologista kyvykkyyttä, uusi yrittäjäsukupolvi, joka haluaa rakentaa ja kasvaa. Kaunista luontoakin ja puhtaita vesiä on vielä vähän jäljellä. Meillä on toisemme.

Kotikaupungissani Kajaanisssa on paperikoneen tilalla on LUMI-supertietokone. Olin samassa hallissa kesätöissä aikanaan. Tunnen suurta ylpeyttä kajaanilaisten saavutuksista vaikka minulla ei ole niiden kanssa mitään tekemistä. On upeaa nähdä kun onnistutaan. Kajaanin tapauksessa on onnistuttu loistavasti. Opitaan siitä ja kasvatetaan menestystä.

Kuten Ovaska ja Paananen muistuttivat: tärkeintä on aloittaminen. Rohkeus, yrittäminen ja riskinotto ovat väyliä eteenpäin.

Yhteistyö ja rehellisyys ovat aina olleet valttejamme. Yrittäjyyttä voi oppia, mutta ei pelkästään kirjoja lukemalla. Yrittäminen on taito, jonka oppii harjoittelemalla ja tekemällä. Aivan kuten ei voi oppia uimaan katsomalla YouTube-videoita. Jossakin vaiheessa on mentävä veteen.

Senkin voi tehdä turvallisesti uimahallissa. Siksi erilaiset yrittäjyysohjelmat ovat tärkeitä. Kaikkien ei tarvitse tippua jäiseen pulaan* kuten me tipuimme moneen kertaan Yield Systemsissa. Ja olemme tippuneet RePackissa, moneen kertaan. Kiitos teille: Jonne, Petri ja Juha, Petter ja Jukkis. Te jaksatte yrittää. Olen oppinut teiltä eniten. Kiitos myös eräs Signal-ryhmä, jossa läheisimmät ystäväni ovat vuosikaudet jaksaneet kuunnella resuamistani ja visioita.

Me voimme rakentaa hyvinvoivan tasavallan uudelleen tekoälyn aikakaudelle, mutta vasta kun olemme rohkeita, luotamme toisiimme, otamme viisaita riskejä, kohdistamme pääomaa omaa uusiin yrityksiin ja ihmisiin, jotka haluavat yrittää ja kasvaa. Meistä jokainen voi olla sellainen ihminen. Jokainen voi yrittää olla hyvä ihminen. Joka päivä.

Kuten Ilmari Kianto Kainuun laulussa toteaa:

Kainuhun kansa, ah arpasi lyö! Missä on ryhtisi, kunnia, työ? Meidän on uudesta luotava maa! Raukat vain menköhöt merten taa!

Aloitetaan nyt. It will be wonderful.

H

*Sanonta “joutua pulaan” on alun perin tarkoittanut heikkoihin jäihin putoamista. Pulaan voi pudota, kun on keväällä kalastamassa heikoilla jäillä. Vaikka riskit ovat isot, on pakko kalastaa, että on mahdollisuus saada ruokaa.