VAPAUDEN KAIHO - LIBERAALEJA MERKINTÖJÄ TASAVALLASTA

VM on modernisoitava ja sen valtaa hajautettava Pilkotaan ja modernisoidaan valtiovarainministeriön nykyinen valtarakennelma hallinnon laadun parantamiseksi ja tehostamiseksi. TAVOITEET: Perustetaan teknologia- ja tulevaisuusministeriö:   Siirretään valtion tekoäly, tieto, ICT-ohjaus, digitalisaatio ja teknologia-asiat pois VM:n budjettikurin alta omaan ministeriöönsä. Eristetään talousennusteet politiikasta:   Vahvistetaan kansantalousosaston asemaa itsenäisenä, tieteellisenä yksikkönä ja rakennetaan uskottava palomuuri sen ja poliittisen budjettiosaston välille. Selkeytetään budjettivalta:   Itsenäinen budjettiosasto jatkaa poliittisen talousarvion valmistelua, mutta pohjaten päätöksensä riippumattomaan dataan. TEKNOLOGIA- JA TULEVAISUUSMINISTERIÖ Ongelma Julkisen hallinnon ICT-hankkeet ovat kroonisesti ongelmallisia VM:n nykyohjauksessa. Teknologia nähdään ensisijaisesti kulueränä ja budjettiteknisenä kysymyksenä, ei strategisena investointina tai toiminnan mahdollista...

  AI Finlandin järjestämä AI Summit   oli upeaa katsottavaa ja kuultavaa. Paneelissa “Connecting science and society” Ilkka Paananen ja Kristo Ovaska puheenvuorot osuivat olennaiseen, ja pitkälti samoihin asioihin, joita itse olen toistanut jo vuosia. Euroopalla on maailmanluokan tiede, mutta pääomaa ei kohdenneta tulevaisuuden rakentamiseen, vaan menneisyyden ylläpitämiseen. Ideat ja innovaatiot eivät synny ilman riskinottoa, eikä riskin ottokaan auta, jos ei ole käyttövoimana rohkeaa pääomaa. Tiede ja tuote eivät myöskään itsekseen yhdisty tuottavaksi liiketoiminnaksi. Pitää siis yrittää. Ovaska muistutti myös tärkeästä dynamiikasta: tieteen ja yrittäjyyden rytmi on täysin erilainen. Tiede etenee vuosien sykleissä, yrittäjälle päivä on pitkä aika. Tai sanotaan vuorokausi, koska päivät tosiaan ovat yrittäjillä pitkiä. Paneelin moderaattori   Oliver Molander   tiivisti tämän erinomaisesti: Tiede ja tieto ovat käyttövoimaa, yrittäjät ovat autoja. (Toivottavasti sähköa...

   Parlamentaarisen sopimuksen ja finassipoliittisen lakiehdotuksen valtiosääntöoikeudellinen tarkastelu kansalaisen näkökulmasta. (Julkaistu ensikerran Cows Fly Now blogissani) Ensimmäisenä haluan todeta, että Suomessa valtion velka on ongelma, mutta ehdotettu velkajarru ei ole ratkaisu Suomen kansantaloudellisiin ongelmiin. Talouspoliittisista vaihtoehdoista sekä velkajarruun liittyvistä ongelmista on kirjoitettu riittävästi esim.   täällä ,   täällä   ja   täällä . Selvää on myös, että Suomen talouspolitiikka ei ole onnistunut tuottamaan kasvua pitkään aikaan. Talouspolitiikan pitäisi mielestäni muuttua laadullisesti ja velkajarru on tässä mielessä askel väärään suuntaan, sillä se pahimmillaan lukitsee talouspolitiikan nykyiselle kärvistelyn ja näivettymisen uralle. Suomalaisesta politiikasta puuttuu kasvun visio, julkisten tehtävien prioriteetit ovat hukassa ja kaikkiin julkisen talouden ongelmiin ratkaisuksi nähdään leikkaaminen. Velkajarru on tämän ke...

  Yrittäjyyspuhe ja todellisuus ovat Suomessa eri planeetoilta. Verotus tapissa, julkiset palvelut kuralla. Haitalliset yritystuet syövät uuden kasvun. Toivo ei ole strategia. Vaihtoehtoja on, mutta vain jos vaihdamme (identiteetti)poliitikot, poliitikan sisällöt ja prioriteetit. Demokratiassa tämä on mahdollista. Suomi on legitimeettikriisissä (kuva: Gemini 3 Nano Banana) Suomessa rakastetaan juhlapuheita yrittäjyyden tärkeydestä. Talent, talent, talent. Tämä on triviaalisti totta. Ilman osaamista ei ole mitään mahdollisuuksia missään kisassa. Kysymys kuuluu: onko yrittäjyys oikeasti tärkeää Suomessa? Nykytilanne antaa karun vastauksen: Konkurssit ovat kaikkien aikojen ennätyksessä. YEL lisää yrittäjien taakkaa, muttei paranna yrittäjien sosiaaliturvaa, jota ei oikeastaan ole.   (Hallitusta uhkaa yrittäjien eläkekapina) Yritysten ja yrittäjien verotus on huomattavasti raskaampaa kuin esimerkiksi Virossa. Huomautan: en ole veroja vastaan .   Olen itse toivoakseni esi...

  Tähän 2009 mielipiteeseeni voin edelleen täysin yhtyä. Sen lisäksi täytyy todeta, että tässä tunnistettu poliittinen riski elvytyksen kohdistumisesta vanhoihin rakenteisiin, on toteutunut lähes 100 prosenttisesti. Suomessa ei ole ollut talouskasvua koko aikana lukien 2009. ”Ajatuskokeilua olennaisempaa on puntaroida poliittista perustaa, jolla rahoista päätetään. Elvytyksen lähtökohtana pitää olla uusien rakenteiden syntyminen. Nyt poliittinen keskustelu nojautuu liiaksi vanhoihin rakenteisiin ja ajattelumalleihin. Vaarana on, että elvystyspolitiikka sivuuttaa olennaisia mahdollisuuksia luoda vahvaa ja innovatiivista toimeliaisuutta, joka hyödyttää ennen kaikkea kansalaisia. Itse John Maynard Keynes totesi suunnilleen: ”Vaikeus ei ole ensinkään uudenkeksimisessä, vaan vanhasta eroon pääsemisessä”. Tässä on tuoreempi kirjoitukseni samasta aiheesta, jota HS ei julkaissut, joten julkaisen sen tässä.  Suomen taloudellinen asema ja yhteiskunnallinen suunta ovat käännekohdassa. G...