Liberaali maanpuolustus puolustaa kansalaisten vapautta

Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut pysyvästi. Suomella ei ole varaa sinisilmäisyyteen, mutta ei myöskään yksisilmäisyyteen. Vahva maanpuolustus ei tarkoita vain aseita, kalustoa ja kasvavia budjetteja. Se tarkoittaa myös yhteiskuntaa, jota kansalaiset haluavat puolustaa. 

Liberaalin maanpuolustuksen ydin on puolustaa kansalaisten vapauksia ja mahdollisuuksia. Eurooppa-päivänä tämän merkitys korostuu erityisellä tavalla. Pax Europea on valinta vapauden ja avoimuuden puolesta. Tänään Eurooppa-päivänä juhlimme kansalaisten vapautta, avointa demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisten mahdollisuutta elää ilman pelkoa autoritaarisesta vallasta.

Nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ne ovat asioita, jotka eurooppalaiset sukupolvet ovat joutuneet yhä uudelleen rakentamaan sotien, kriisien ja diktatuurien hirmutöiden raunioilta. Juuri näitä vapauden arvoja me haluamme puolustaa myös jatkossa ja sitä varten meillä on oltava vahva puolustus.

Puolustusmenot ja hyvinvoiva tasavalta eivät ole vastakohtia

Suomessa keskustelu maanpulustuksesta on ajatunut asetelmaan, jossa jokainen lisäeuro puolustukseen on pois sosiaaliturvasta, koulutuksesta tai terveydenhuollosta. Tämä on väärä lähtökohta. Turvallisuus ja hyvinvointi eivät ole toisiaan vastaan taistelevia budjettirivejä. Ne ovat saman vapauden kaksi puolta, jotka yhdessä turvaavat kansalaisia. 

Ilman ulkoista ja sisäistä turvallisuutta ei ole toimivaa yhteiskuntaa. Yhtä lailla ilman vapaata ja avointa yhteiskuntaa ja hyvinvoivia kansalaisia ei ole kestävää maanpuolustusta. 

Jos puolustusmenojen kasvu näkyy kansalaisten arjessa vain korkeampina veroina, heikompina palveluina ja jatkuvana niukkuutena, sillä on väistämättä vaikutus maanpuolustustahtoon. Ihmisillä täytyy olla jotakin, mitä puolustaa. Turvallinen arki, henkilökohtainen vapaus elää elämäänsä haluamallaan tavalla ja luottamus siihen, että kansalaisilla on mahdollisuudet rakentaa parempi tulevaisuus.  

Suomessa puolustettavaa on paljon. Juuri siksi suomalaiset ovat valmiita puolustamaan maataan poikkeuksellisen vahvasti ja meillä on siihen uskottavat voimat. 

5 prosentin BKT-tavoite on huono ohjausmalli 

Keskustelu puolustusmenoista on viime aikoina typistynyt prosenttilukuun. Esillä oleva 5 prosentin BKT-tavoite on ongelmallinen tapa ohjata turvallisuuspolitiikkaa. BKT-sidonnainen tavoite kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä se johtaa hankaliin kannustimiin.

Kun talous kasvaa, myös puolustusmenojen pitäisi automaattisesti kasvaa, riippumatta siitä, onko lisärahalle todellista strategista tarvetta. Kun talous supistuu, myös puolustusrahoitus pienenee juuri silloin, kun turvallisuustilanne voi olla kaikkein epävarmin.

Puolustusrahoituksen pitää perustua realistisiin uhka-arviohin, pitkän aikavälin kyvykkyyksiin, vaikuttavuuteen, ja myös kansalaisten rauhanajan hyvinvointiin,  ei mekaaniseen prosenttilaskuriin. 

Tarvitsemme enemmän strategista ajattelua ja vähemmän numerofetisismiä ja puolustusvoimienkin pitää olla avoimpi ja kestää esitettyjen hankintojen kriittistä kansalaiskeskustelua. Avoin ja demokraattinen keskustelu on maanpuolustustahdon ytimessä.

Rahoitusta pitää kohdistaa reserviläisinnnovaatioihin ja kaksoiskäyttöön

Suomen vahvuus maanpuolustuksessa on osaaminen. Meillä on iso reservi teknologiaosaajia, insinöörejä, ohjelmistokehittäjiä, kyberturvallisuuden asiantuntijoita ja yrittäjiä, joiden osaamista hyödynnetään puolustuksessa edelleen aivan liian vähän. Sama koskee myös hyvinvointialojen ammattilaisia. 

Puolustusvoimien hankintojen ja kehitystoiminnan pitäisi olla avoimempaa reserviläisinnovaatioille ja uusille toimijoille. Nykyinen järjestelmä suosii helposti suuria ja vakiintuneita toimittajia, vaikka nopeimmat innovaatiot syntyvät usein pienissä yrityksissä ja hajautetuissa verkostoissa.

Ukrainan sota on osoittanut, miten nopeasti kaupallinen teknologia muuttuu sotilaalliseksi suorituskyvyksi. Droonit, tekoäly, sensorit, satelliittidata ja ohjelmistot kehittyvät nopeammin kuin perinteiset hankintasyklit pysyvät mukana. Droonit ovat muuttaneet myös logistiikan perinpohjaisesti eli sodan kuvan muutos koskee laajemmin yhteiskunnan kriittisiä toimintoja kuin vain rintamaa.

Näihin muutoksiin vastaamiseksi Suomen pitää rakentaa maailman ketterin reserviläisinnnovaatioden ja kaksoiskäyttöratkaisujen ekosysteemi. Juuri tällaisiin puolustuskykyä vahvistaviin hankkeisiin puolutusrahoitusta pitää kohdistaa.

Haitallisista yritystuista puolustukseen ja TKI-toimintaan

Puolustusrahoituksen kasvattaminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että lasku lähetetään heikommassa asemassa oleville kansalaisille vaan voimme polittisesti valita asioiden tärkeysjärjestyksen. 

Suomessa käytetään edelleen merkittäviä summia yritystukiin, joiden vaikuttavuus on heikko tai jopa haitallinen kilpailulle ja talouden uudistumiselle. Näitä tehottomia tukia pitää leikata määrätietoisesti. Samalla puolustusmäärärahoja pitää kohdistaa voimakkaammin kaksoikäyttöisiin ratkaisuihin, reserviläisinnnovaatiohin sekä tutkimukseen ja innovaatioihin, joilla on sekä siviili- että puolustuskäyttöä. Hyvä puolustuspolitiikka ei ole vain kuluerä. Se voi olla myös vaikuttavaa teollisuus-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa.

Suomella on mahdollisuus rakentaa eurooppalaisesti merkittävä turvallisuusteknologian ja tekoälyn osaamiskeskittymä. Se loisi uusia yrityksiä, vientiä ja korkean osaamisen työpaikkoja samalla kun se vahvistaa kansallista turvallisuutta. 

Maanpuolustusvelvollisuus pitää päivittää 

Suomalainen maanpuolustus, joka perustuu kansalaisvelvollisuuteen, toimii hyvin. Silti voimme parantaa sitä edelleen.

Ensimmäinen konkreettinen askel uudistuksissa on varusmiesten päivärahojen kymmenkertaistaminen Libraalipuoleen ehdotuksen mukaisesti. Nykyisillä summilla yhteiskunta lähettää ristiriitaisen viestin: maanpuolustus on tärkeää, mutta nuorten aikaa ja panosta ei arvosteta taloudellisesti juuri lainkaan.

Samalla pitää kehittää joustavampia tapoja osallistua maanpuolustukseen. Kaikki ei tarvitse suorittaa velvollisuuttaan samalla tavalla. Yhä useampi voisi osallistua kyberpuolustukseen, logistiikkaan, tekniseen kehitykseen, kriisinkestävyyteen tai tiedonhallintaan. Moderni maanpuolustus ei ole enää bunkkereita ja maamiinoja metsässä. 

Se on koko yhteiskunnan suorituskykyä ja velvollisuuden suorittaminen voisi tapahtua esimerkiksi useammassa jaksossa. Tällainen malli palvelee paremmin maanpuolustussuhteen ylläpitämistä ja osaamisen kehittymistä. 

Velvollisuusmalli pitää myös laajentaa koskemaan naisia. Nykyinen järjestelmä ei kohtele kansalaisia yhdenvertaisesti eikä vastaa riittävästi muuttuneisiin turvallisuusuhkiin. Pienenevistä ikäluokista aihetuu omat ongelmansa kykyymme ylläpitää riittävää reserviä. Yhteinen maanpuolustusvelvollisuus ja innovatiiviset tavat hyödyntää reservin osaamista ja uusia teknologioita ovat osaltaan ratkaisuja näihin ongelmiin. 

Suomen tärkein puolustusjärjestelmä ovat kansalaiset

Suomen vahvin puolustuskyky ei ole hävittäjä, tykistö tai ohjusjärjestelmä vaan kansalaisten valmius, kyky ja tahto puolustaa maataan. Lähes 900 000 koulutetun reserviläisen järjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellinen.

Se kertoo kansalaisten syvästä sitoutumisesta vapauden, demokratian ja toisten kansalaisten puolustamiseen. Tätä ei saa pitää itsestäänselvyytenä.

Maanpuolustustahto ei synny käskemällä. Se syntyy luottamuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja kokemuksesta, että vapaa tasavalta pitää huolta omistaan ja tarvittaessa puolustaa heitä voimalla. Liberaali maanpuolustus ymmärtää tämän. Vahva puolustus ja avoin, toimiva yhteiskunta eivät ole konfliktissa vaan symbioosissa keskenään.