Terveys ei ole normaali markkina. Miten sote palvelut kannattaa järjestää?

 JULKINEN JA YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO

Kenneth Arrow’n markkinahäiriöt, kustannustehokkuus ja terveystulokset JAKSON YDIN: Miten sote palvelut kannattaa järjestää kansalaisen kannalta? Tässä jaksossa pureudumme siihen, millainen sote-järjestelmä palvelee kansalaisia parhaiten saatavuuden, laadun ja kohtuuhintaisuuden näkökulmasta?

Analyysi pohjautuu terveystaloustieteestä Nobelilla palkitun Kenneth Arrow'n, uraauurtavaan työhön "Uncertainty and the Welfare Economics of Medical Care" vuodelta 1963. Arrow'n työ on terveydenhuollon taloustieteen perusteos, jota on käytetty tukemaan julkisesti rahoittettua terveydenhuoltoa puoltavaa "hyvinvointimarkkinahypoteesia".Arrow esitti, että terveydenhuollon luontainen epävarmuus estää sitä noudattamasta vapaiden markkinoiden periaatteita, mikä johtaa resurssien tehottomaan allokointiin ilman ei-markkinaperusteisia toimenpiteitä. Lopullinen johtopäätös on selvä: julkisesti ohjattu terveydenhuolto on kansalaisten kannalta edullisempi.

🔬 Arrow'n neljä markkinahäiriötä – Miksi markkinat epäonnistuvat?

Kenneth Arrow osoitti, että terveydenhuollon markkinat poikkeavat klassisista kilpailullisista markkinoista useiden toisiaan vahvistavien markkinahäiriöiden vuoksi: 1. Läpitunkeva epävarmuus: Potilailla on suuri epävarmuus hoitojen seurauksista ja tehokkuudesta, ja toipuminen on yhtä ennakoimatonta kuin sairauden ilmaantuminen. 2. Informaation epäsymmetria: Lääkärin hallussa oleva tieto hoidosta ja sen seurauksista on välttämättä paljon suurempi kuin potilaan (tietojen epätasa-arvo). Tämä johtaa markkinahäiriöön. 3. Haitallinen valikoituminen (Adverse Selection): Henkilöt, joilla on suurempi tarve hoidolle, ovat halukkaampia ostamaan vakuutuksen, mikä vääristää vakuutuspoolin ja voi aiheuttaa markkinoiden kutistumisen tai romahtamisen. 4. Moraalinen vaara (Moral Hazard): Sairausvakuutus voi lisätä lääketieteellisen hoidon kysyntää. Arrow itse huomautti, että vakuutus "kannustaa korkeampiin hintoihin". Koska nämä häiriöt ovat toisiinsa kytkeytyneitä, puhtaasti markkinapohjainen järjestelmä on luonnostaan epävakaa ja tehoton terveydenhuollossa.

📈 Julkiset järjestelmät on suunniteltu lieventämään Arrow'n tunnistamia häiriöitä:

Yleinen kattavuus ja oikeudenmukaisuus: Julkiset mallit (kuten Beveridge- tai Bismarck-mallit) takaavat yleisen, tasapuolisen saatavuuden kaikille tuloista riippumatta. Tämä poistaa haitallisen valikoitumisen laajentamalla riskipoolin koko väestöön. Taloudellinen suoja: Ne suojaavat kansalaisia katastrofaalisilta omavastuumaksuilta ja lääketieteellisen velan riskiltä. Yksityisissä järjestelmissä omavastuumaksut luovat esteitä hoidon saatavuudelle. Kustannustehokkuus: Julkisilla järjestelmillä on yleensä alhaisemmat kokonais- ja hallinnolliset kustannukset yksinkertaistetun laskutuksen ja mittakaavaetujen vuoksi. Yhdysvallat, jonka järjestelmä on pääosin yksityinen, käyttää maailman korkeimmat asukaskohtaiset menot, mutta sen terveystulokset ovat huonommat (esim. lyhyempi elinajanodote) ja saatavuusesteet ovat merkittävämpiä kuin yleisen terveydenhuollon maissa. Optimaalinen järjestelmä edellyttää vahvaa valtion ohjausta, sääntelyä ja strategista rahoitusta riippumatta siitä, onko kyseessä yhden maksajan (Single-Payer) tai sekajärjestelmä. ⏱️ AIKALEIMAT: 0:00 Miksi terveydenhuolto ei ole tavallinen hyödyke? 1:45 Arrow'n 4 Markkinahäiriötä 3:10 Haitallinen Valikoituminen ja Riskin jakaminen 4:05 Julkisen järjestelmän kustannusedut ja vertailu Yhdysvaltoihin 5:30 Optimaalinen malli. Mitä sinä ajattelet? Pitäisikö terveydenhuoltoa kohdella oikeutena vai hyödykkeenä? Jätä kommenttisi alle! 👍 Tykkää videosta, jos tämä analyysi selvensi käsitystäsi! 🔔 Tilaa kanava, jos haluat lisää syväluotaavaa sisältöä! Katsoo myös Vapauden kaiho - Liberaaleja merkintöjä blogi https://vapauden-kaiho.blogspot.com/ #Terveydenhuolto #Terveystulokset #Sote #KennethArrow #Markkinahäiriö #Julkinen#Yksityinen #Taloustiede #Hyvinvointivaltio #Kustannustehokkuus