Res Publican puolustus - Tasavallassa valta on julkista ja läpinäkyvää

Tasavallassa on yksi peruslähtökohta, joka kannattaa palauttaa mieleen aina kun julkinen keskustelu kuumenee: poliittiset kysymykset ovat julkisia. Res publica tarkoittaa kirjaimellisesti julkista asiaa, sitä, mikä kuuluu kaikille kansalaisille ja josta kaikilla on oikeus saada tietoa, keskustella ja olla eri mieltä. Kansalaisaloitteet ovat eräs läpikyvän ja julkisen kansalaisvallan muoto.

(HS 21.12.2025 HS:n suuri selvitys: Tunnetut nimet pörssipomoista kulttuurivaikuttajiin innostuivat kansalaisaloitteista)

Kansalaisaloite on demokratian työkalu ja sen idea on julkisuus

Kansalaisaloite on olemassa juuri siksi, että yksittäinen kansalainen tai kansalaisten ryhmä voi nostaa asian poliittiseen käsittelyyn. Se on demokratian vahvuus: osallistuminen ei ole vain puolueiden, instituutioiden tai “asiantuntijaluokan” etuoikeus.

Mutta tämän työkalun ytimessä on myös läpinäkyvyys. Kun aloite kerää kannatusta ja ylittää käsittelykynnyksen, siitä tulee väistämättä osa yhteistä poliittista tilaa. Ei siksi, että joku haluaisi nolata ketään, vaan siksi, että päätöksenteko ilman julkisuutta on se tie, jolla mielivalta ja salailu yleensä alkavat.

Vahva tunnistautuminen allekirjoituksessa korostaa samaa: kyse ei ole huutelusta, vaan kansalaisvaikuttamisesta. Kun vaikuttamisesta tulee todellista, siitä tulee myös julkista. Julkisuus ja läpinäkyvyys ovat myös keinoja suojatua vahingoittamistarkoituksessa tehdyltä vaikuttamiselta.

“Kansalaisten tahto” ei ole taikasana, jolla voi kuitata perustelut

Demokratiassa kaikki saavat esittää tavoitteita, myös taloudellisia sopeutuksia ja budjettileikkauksia. Mutta jos esim. Ylen budjetin leikkaamisen perusteluiksi tarjotaan “kansalaisten tahtoa” tai “yhteiskunnan tarpeita”, pitäisi pystyä näyttämään:

• mihin tietoon tai laajaan keskusteluun väite nojaa?

• ketä “kansalaiset” tässä tarkoittavat ja millä mandaattilla?

• miten tavoite sovitetaan yhteen perusoikeuksien ja instituutioiden riippumattomuuden kanssa?

Muuten kyse on paskapuheesta, ei argumentista. Ja demokratiassa argumentit ovat vallan valuuttaa, legitimiteetin perusta. 

Riippumattomat instituutiot ovat tasavallan kivijalka

Julkisen palvelun median kaltaisten instituutioiden ideana on palvella kansalaisia riippumattomasti. Siksi niiden ohjaus ja rahoitus eivät ole vain teknisiä yksityiskohtia, vaan kysymyksiä siitä, kuinka riippumattomuus tosiasiassa turvataan.

Budjetista ja sen kohdentamisesta saa ja pitää keskustella. Mutta jos keskustelu typistyy pelkäksi leikkausvimman logiikaksi, ilman analyysia vaikutuksista riippumattomuuteen, tehtäviin ja kansalaisten tiedonsaantiin, ollaan helposti vaarallisilla vesillä.

Ja jos säästöjä haetaan, järkevä lähtökohta on kysyä: mikä menoerä on vähiten kytköksissä perustehtävään ja eniten altis väärille kannustimille? Tämä kysymys tuottaa yleensä parempia tuloksia kuin se perinteinen “vedetään nyt vain prosentti kaikesta” -lähestymistapa. Yleisradio voisi esimerkiksi leikata kv-urheiluun liittyvät lisenssirahat kokonaan pois ja kohdistaa osan uudelleen. "Huippu-urheilujärjestöt" ovat läpeensä korruptoituneita. Ei niille saa verorahoista maksaa mitään. 

Yritysjohtaja on kansalainen – ei yleiskansanedustaja

Yksityishenkilönä kaikilla on samat kansalaisoikeudet. Myös yritysjohtajilla. Yhteiskunnalliseen keskusteluun astuessa kannattaa varoa yhtä klassista ansaa: asema ei automaattisesti muutu yleiseksi edustusoikeudeksi.

On mahtavaa, kun kansalaiset osallistuvat, kannattavat aloitteita ja esittävät vaatimuksia. Sen sijaan ei ei ole viisasta esiintyä kuin puhuisi “kansan suulla”, vaan kannattaa esittää premissit sekä argumentit eikä vedota "kansaan" auktoriteettina. 50 000 allekirjoitusta on 

Se alkaa muistuttaa enemmän käskyttävää asennetta kuin demokraattista keskustelua.

Mielenosoitukset ja kansalaistoiminta eivät ole toisten toiminnan kieltämistä varten

Tasavallassa on perustavanlaatuinen ero kahden asian välillä:

• liikkeet tai ryhmät, joiden ohjelma tai toiminta pyrkii kumoamaan demokraattisen järjestyksen tai perusoikeudet (esim. Pohjoismainen vastarintaliike)

• kansalaisliikkeet, joilla on lailliset tavoitteet, vaikka keinot herättäisivät kiistaa (esim. Elokapina).

Demokratia kestää kovaakin arvostelua ja häiritsevääkin aktivismia, kunhan toimitaan lain puitteissa. Suomen tasavallassa ei ole laitonta mielenosoitusta. Viranomaisen tehtävä ei ole nujertaa mielenosoittajia, vaan turvata mielenosoittajien perusoikeudet ja yleinen järjestys. Se on sivistyneen valtion mittari. Pippurikaasun sumuttamisesta mielenosoittajiin kolme poliisia sai sakot hiljattain.

Eduskunta ei ole palautelaatikko – argumenttien on kannettava

On hyvä muistaa, että vaikka kansalaisaloite on matalan kynnyksen väylä, parlamentaarinen käsittely on korkean vaatimustason tila. Siellä punnitaan vaikutuksia, perusoikeuksia, kustannuksia ja yhteiskunnallisia seurauksia.

Siksi aloitteiden julkinen arviointi ei ole “eliitin kiusaamista”, vaan demokratian normaalia laadunvarmistusta. Jos argumentit eivät kestä läpinäkyvyyttä, niin ongelma ei ole läpinäkyvyys. Perusteltu kritiikki ja läpinäkyvyys ei ole "vainoamista" vaan vallan vahtikoirien ydintoimintaa. Myös vallanvahtikoirien argumentteja ja toimintaa saa ja pitää kritisoida, 

Vapaa lehdistö saa kirjoittaa Res Publicassa

Lehdistön tehtävä ei ole olla kenenkään viestintäosasto, vaan itsenäinen vallankäytön tarkkailija. Siksi se saa valita näkökulman, tehdä tulkintoja ja nostaa esiin myös kiusallisia kysymyksiä, journalististen eettisten sääntöjen puitteissa ja kenenkään ennakolta estämättä.

Jos lähtökohta muuttuu siihen suuntaan, että kansalaisraadit tai muut tahot ryhtyvät ohjailemaan, mistä ja miten media saa kirjoittaa, ollaan nopeasti tilanteessa, jossa syntyy ennakkosensuurin tai pelotevaikutuksen riski. Ja se on tasavallalle aina huono uutinen.

Res Publica on aika hyvä diili kansalaisille

Jos tästä kaikesta on tullut meteliä, se kertoo usein yhdestä asiasta: perusasiat ovat unohtuneet. Tasavalta ei ole vain vaaleja ja iskulauseita. Se on arjen instituutioita: julkisuutta, läpinäkyvyyttä, riippumatonta mediaa, perusoikeuksia ja sitä, että valtaa saa käyttää vain perustellen. Perustelut saa myös kyseenalaistaa, myös toisten kansalaisten aloitteiden perustelut. Kansalaisten aloitteista saa kirjoittaa ja tehdä tulkintoja. Myös niistä voidaan debatoida. 

Res publica ei tarkoita, että kaikkien pitää olla samaa mieltä. Se tarkoittaa, että poliittiset asiat käsitelläään julkisesti debatoiden ja demokratian ytimessä olevat poliittiset kamppailut ja konfliktit saadaan ratkaistua rauhanomaisesti. Res publica on aika hyvä diili kansalaisille.