Riikka Purra lupasi valtiotalouden sopeutusohjelman ilman pilven hattaroita ja taikaseiniä. Tuloksena on kuitenkin kokonaisuus, joka on yhtä kestävä kuin voikukan haituvapallo. Perussuomalaisten PR-paketissa on suuria numeroita, epämääräisiä tehostamislupauksia ja julkisen sektorin rahavirtojen uudelleenjärjestelyjä. Ohjelma lupaa 8,06 miljardia euroa menoleikkauksia, miljardin uusia tuloja sekä miljardin kertaluonteisen varallisuuserän. Suomi tarvitsee todellisia säästöjä, ei höttöisiä PR-paketteja.
Tavoite on oikea. Suomen velkaantuminen on pysäytettävä
Vuoden 2027 valtion talousarvioesitys on 12,3 miljardia euroa alijäämäinen. Suomi elää jatkuvasti yli varojensa, eikä nykyinen kehitys voi jatkua loputtomiin.
Perussuomalaiset ansaitsevat tunnustuksen siitä, että puolue ymmärtää ongelman ja uskaltaa esittää menoleikkauksia. Kaikki julkiset menot eivät ole välttämättömiä, eikä mitään julkista toimintaa pidä vapauttaa kriittisestä tarkastelusta.
Oikea tavoite ei kuitenkaan tee huonosti perustelluista keinoista uskottavia.
Valtionhallinnosta 1,3 miljardia. Keksittiin numerot, keinot vaalien jälkeen
Perussuomalaiset lupaavat säästää valtionhallinnosta 1,3 miljardia euroa hyödyntämällä eläköitymisiä, digitalisaatiota ja tekoälyä.
Valtion budjettitalouden työvoimakustannukset olivat vuonna 2025 yhteensä 5,46 miljardia euroa. Säästölupaus vastaa siis lähes 24 prosenttia valtion koko henkilöstön vuosittaisista työvoimakustannuksista.
Vertailu ei tarkoita, että koko säästö pitäisi tehdä henkilöstöstä. Se paljastaa kuitenkin tavoitteen mittaluokan.
Mitkä tehtävät lopetetaan? Mitkä organisaatiot muuttuvat? Kuinka paljon teknologian käyttöönotto maksaa?
Puolueen oma vastaus: Kohdennukset päätetään hallitusneuvotteluissa.
Miljardiluokan säästötavoite ilman toteutussuunnitelmaa on poliittinen toive, eikä tekoäly ole taikasana, jolla kustannukset katoavat.
Ennen vaaleja pitää kaikkien puolueiden kertoa, mitkä valtion tehtävät karsitaan ja miksi.
Eläkejärjestelmästä 1,62 miljardia. Raha siirtyy taskusta toiseen, ei rakenteellisia säästöjä
Eläkejärjestelmän ehdotuksiin sisältyy todellisia menosäästöjä, kuten suurten eläkkeiden indeksijarru. Myös Liberaalipuolue on esittänyt eläkkeiden indeksikorotusten jäädyttämistä.
Perussuomalaiset ehdottavat lisäksi työeläkemaksujen alentamista ja valtion tuloveron vastaavaa korottamista. Valtio saisi enemmän rahaa, eläkejärjestelmä vähemmän.
Myös Ruotsin kolmannen valtiollisen eläkerahaston toimitusjohtaja Staffan Hansén varoitti Helsingin Sanomissa 21.10.2026 sekoittamasta eläkevaroja valtiontalouden muihin rahavirtoihin.
Eläkevarat on tarkoitettu eläkkeiden rahoittamiseen, ei valtion budjetin paikkaamiseen. Rahojen siirtäminen taskusta toiseen ei ole säästämistä, vaikka valtion budjetti näyttäisi sen jälkeen paremmalta.
Työeläkelaitokset kuuluvat kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin. Rahavirtojen siirtäminen niiden ja valtion välillä ei automaattisesti paranna julkisen talouden kokonaisrahoitusasemaa.
Ohjelma ei erittele riittävästi, mikä osa 1,62 miljardista on todellisia menosäästöjä ja mikä rahoitusjärjestelyjä.
Samalla eläkejärjestelmän rakenteelliset kysymykset, eläkevarojen erillisyys julkisesta taloudesta ja sukupolvien välinen vastuunjako jäävät ratkaisematta.
PR-paketin eläkemaksujen ja verotuksen välinen rahansiirto ei sellaisenaan vähennä koko julkisen talouden menoja eurollakaan.
Kunnilta ja hyvinvointialueilta 1,63 miljardia. Kustannukset eivät katoa valtion rahoitusta leikkaamalla
Hyvinvointialueilta esitetään miljardin ja kunnilta 630 miljoonan euron säästöjä.
Keinoina ovat indeksikorotusten rajoittaminen, rahoituksen vähentäminen ja yleiset lupaukset tehokkuudesta. Jos lakisääteiset tehtävät ja palvelutarpeet pysyvät ennallaan, kustannukset eivät katoa.
Rahoitusvaje voi siirtyä kuntien veronmaksajille, hyvinvointialueiden alijäämiin tai palvelujen saatavuuden ongelmiksi.
Missä ovat vastaavat tehtävien vähennykset ja palvelujärjestelmän rakenteelliset uudistukset? Missä on laskelma siitä, kuinka paljon koko julkisen talouden menot todella vähenevät?
Valtion budjetin kaunistaminen ei ole sama asia kuin julkisen talouden sopeuttaminen.
Yritystukia pitää leikata. Tutkimusrahoituksesta PR-paketti nirhaa tulevaisuuden kasvua
Perussuomalaiset esittävät 580 miljoonan euron leikkauksia T&K-rahoitukseen ja yritystukiin. Tästä noin 500 miljoonaa kohdistuu tutkimusrahoituksen kasvu-uraan.
Yritystukien karsiminen on perusteltua. Valtion ei pidä käyttää veronmaksajien rahoja markkinoita vääristäviin, haitallisiin ja tehottomiin yritystukiin.
Tutkimusrahoitus on eri asia. Se synnyttää uutta tietoa ja osaamista, joiden hyödyt ulottuvat yksittäisiä yrityksiä laajemmalle. Liberaalien vaihtoehdossa tutkimus on suojattava valtion ydintehtävänä.
Yritystukia pitää karsia. Tutkimusrahoituksen leikkaaminen voi heikentää tulevaisuuden talouskasvua.
Lähes viisi miljardia epäselvästi perusteltuja säästöjä
Eläkejärjestelmä, valtionhallinto, kunnat, hyvinvointialueet ja 200 miljoonan euron kohdentamaton kehyssäästö muodostavat yhteensä 4,75 miljardia euroa eli 59 prosenttia ohjelman menoleikkaustavoitteesta.
Näiden erien toteutus tai todellinen nettovaikutus jää olennaisilta osin avoimeksi.
Se ei tarkoita, että koko summa olisi mahdoton säästää, vaan sitä, ettei perussuomalaisten PR-paketissa ole riittäviä laskelmia näiden säästöjen toteuttamisesta.
Sitran noin 1,04 miljardin euron omaisuus esitetään erikseen kertaluonteisena toimena. Sen luokittelu on tältä osin oikein, mutta omaisuuden käyttäminen ei ole pysyvä säästö.
Epämääräisesti niputetut miljardit eivät muutu todellisiksi säästöiksi sillä, että ne lasketaan yhteen.
Perussuomalaisten söpö PR-paketti ei ole uskottava
Riikka Purra on ollut valtiovarainministerinä yli kolme vuotta. Perussuomalaiset ovat olleet hallitusvastuussa, ja puolueella on käytössään merkittävät resurssit ja mahdollisuus perehtyä valtiontalouden ongelmiin.
Tähän nähden PR-paketin sisältö jättää paljon toivomisen varaa.
Puolue kertoo julkaisevansa rakenteelliset uudistukset myöhemmin. Hyvä niin, mutta se ei poista velvollisuutta perustella jo nyt esitettyjä säästömiljardeja.
Perussuomalaiset julkaisivat PR-paketin, eivät uskottavaa vaihtoehtobudjettia.
Suomi tarvitsee todellisia rakenteellisia uudistuksia, ei PR-paketteja.


0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Palaa Etusivulle