Eduskunnan valiokunnat voivat vielä toimia oikein ja muuttaa hallituksen YEL-esityksen

Suomalainen yrittäjä maksaa eläkemaksua tulosta, jota hän ei ole saanut. Eläkeyhtiö arvioi, minkä arvoista yrittäjän työ olisi teoreettisesti, ja lasku tulee arvion mukaan myös kuukausina, joina tilillä ei välttämättä ole euroakaan. Hallituksen esitys HE 245/2026 olisi voinut korjata tämän. Se kuitenkin jatkaa samalla Marinin hallituksen aloittamalla katastrofilinjalla. Esitys on vielä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, joten korjaukset ehditään tehdä. Tässä omat ehdotukseni pykälä pykälältä.

Hallitus ei hylännyt parempaa mallia siksi, että se olisi ollut kallis, vaan siksi, ettei se ehtinyt eikä halunnut. Hallituksen omasta esityksestä selviää, että valittiin aikataulu ja budjettirajoitukset sekä vedottiin laajoihin tietojärjestelmämuutoksiin. Nämä ovat poliittisia valintoja, ja valiokunta voi päättää toisin. Kiire, valtionbudjetti ja tekniset seikat eivät saa olla perusteita sille, että säädetään epäoikeudenmukaisia lakeja, jotka aiheuttavat yrittäjille kohtuuttomia tilanteita jatkuvasti. 

Hallitus ei voi vedota tietämättömyyteen. Esityksen luvussa 5.1.3, jonka otsikko on "Tehdään esitetyt muutokset ja veronalaisina ansiotuloina käytetään reaaliaikaisia tietoja", se punnitsi itse reaaliaikaisten tulotietojen käyttöä, ja lähes kaikki lausunnonantajat toivoivat reaaliaikaisempaa mallia. Hallitus hylkäsi sen. Erinomainen esitys olisi ollut mahdollinen. Hallitus päätti esittää nykytilan jatkamista.

Eduskunnan valiokunnat voivat vielä toimia oikein ja muuttaa lakia

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalla ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on nyt mahdollisuus tehdä se, mitä hallitus ei tehnyt. Esitän, että valiokunnat muuttavat hallituksen esitystä jäljempänä esittämieni kuuden ehdotuksen mukaisesti. Lisäksi valiokuntien pitää

1. kirjoittaa muutokset mietintöön
2. kuulla nollatulolla toimivia aloittavia yrittäjiä ja toiminimiyrittäjiä eikä vain eläkelaitoksia
3. pyytää Eläketurvakeskukselta laskelman reaaliaikaisen mallin kustannuksista, jotta päätös perustuu lukuihin eikä arvioihin, samoin kuin yrittäjän maksun pitäisi.

Näiden jälkeen yrittäjä maksaa eläkemaksua nostamastaan ansiotulosta, eikä eläkeyhtiöiden mielivaltaisista arvauksista, jotka voivat pahimmillaan romuttaa koko yrityksen. 

Mikään hallitus ei ole korjannut 70-luvulla tehtyä virhettä

Yrittäjien eläkelaki (468/1969) tuli voimaan 1.1.1970. Järjestelmä rakennettiin jakojärjestelmäksi ilman rahastoja. YEL-eläkkeet maksetaan kunkin vuoden maksuista, ja kun maksut eivät riitä, erotuksen maksaa valtio. Valtio on osallistunut kustannuksiin vuodesta 1979. Eläketurvakeskuksen mukaan valtion osuus oli 82,5 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 586,8 miljoonaa euroa vuonna 2025. Se on seitsenkertaistunut kymmenessä vuodessa, koska myös suurten ikäluokkien yrittäjät ovat siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle.

 Nykyinen malli on puhdaspiirteinen jakojärjestelmä, jonka rahoitus on kerättävä nykyisiltä yrittäjiltä. Järjestelmä on kuin kärjellään seisova pyramidi. Sen kärki kapenee vuosi vuodelta, koska uusia yrittäjiä ja yrityksiä ei synny siihen tahtiin kuin vanhoja eläköityy. Jokainen ymmärtää, että tämä johtaa katastrofiin ennemmin tai myöhemmin.

Jakojärjestelmä ilman rahastoja oli vuoden 1969 poliittinen päätös. Sen lasku kuuluu valtiolle, ei nykyisille eikä tuleville yrittäjille.

Aikanaan Marinin hallitus kuitenkin päätti maksattaa laskun yrittäjillä. Vuoden 2023 alussa voimaan tullut lakimuutos (1157/2022) velvoitti eläkeyhtiöt vahvistamaan työtulon "kokonaisarvion" ja toimialan mediaanipalkan perusteella (YEL 112 § 2 mom.) ja tarkistamaan sen joka kolmas vuosi (112 a §). Vajetta alettiin paikata yrittäjien kassasta. Yrittäjä maksaa siitä, mitä eläkeyhtiö arvaa, ei siitä, mitä hän ansaitsee.

Orpon hallitus tiesi paremman vaihtoehdon ja hylkäsi sen

HE 245/2026 on päivätty 2.10.2026. Lähetekeskustelu käytiin 14.–16.10.2026 ja esitys on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa lausunnon. Tässä hallituksen esityksen pääpiirteet.

Maksut eivät vastaa todellista tuloa. Yrittäjä saa valita eläkelaitoksen kokonaisarvion tai ansiotulon. Ansiotulovaihtoehdossakin maksu perustuu menneiden 12 kuukauden tuloon tulorekisteristä, ei kuluvaan kuukauteen. Jos yrittäjä ei vastaa eläkelaitokselle kahden viikon kuluessa, työtulo vahvistetaan kokonaisarvion mukaan. 

Esitys ei salli nollamaksua. Ansiotuloon perustuvan työtulon lattia on vakuuttamisvelvollisuuden alaraja, vuoden 2026 tasossa 9 423,09 euroa. Nollatuloinenkin maksaa arviolta 2 300 euroa vuodessa. 

Esitys hylkää kuukausikohtaisuuden. Työtuloperuste valitaan uudelleen joka kolmas vuosi (112 a §), ja vuodesta 2029 ansiotulo tarkistetaan vuosittain (uusi 112 b §). Kokonaisarvion on oltava vähintään 50 % ansiotulosta, ja raja nousee portaittain 30 %:sta vuonna 2028 50 %:iin.

Esitys kumoaa aloittavan yrittäjän 22 prosentin alennuksen (115 §). Vastineeksi maksujoustoja (116 §) parannetaan ja avataan aloittaville, mutta jousto ei ole alennus.

Esitys rajaa sairausajan helpotuksen vähintään kolmen kuukauden sairauteen. Lyhyemmästä sairaudesta maksetaan täysi maksu

Laki tulee voimaan vasta 1.4.2028. Siihen asti voimassa on nykyinen, arvioon perustuva malli, jota hallituksen esityksellä piti korjata. Nelisen vuotta on kulunut ja hallitus on saanut aikaan täydellisen epäonnistumisen. 

Vanhaa vajetta ei saa periä nykyisiltä eikä tulevilta yrittäjiltä

Vanhan virheen aiheuttama vaje ei ole nykyisten yrittäjien eikä tulevien yrittäjien vastuulla. Valtio ei saa maksattaa omia vanhoja virheitään yrittäjien kassasta. Tämä ei ole lupa olla maksamatta eläkemaksuja. Kun yrittäjä nostaa tuloa, hän maksaa siitä eläkemaksun kuten kuka tahansa palkansaaja.

Vaihe I on hätäjarru. Sen tarkoitus on, ettei yksikään yrittäjä mene konkurssiin tai luovu yrityksestään siksi, että eläkemaksu juoksee tulosta, jota ei ole.

Vaihe I: muutosehdotukset HE 245/2026:een

Kaikki alla oleva voidaan kirjoittaa muutoksiksi esitykseen valiokuntakäsittelyssä. Osakeyhtiöyrittäjän palkka näkyy tulorekisterissä reaaliaikaisesti, ja toiminimelle käytetään ennakkoverotuksen tietoja. Uutta tietojärjestelmää ei tarvita.

1. Ei nostettua tuloa, ei YEL-maksua (YEL 4 § ja 112 §). Vakuuttamisvelvollisuus ja maksu määräytyvät kuukausittain toteutuneesta tulosta, kuten palkansaajalla TyEL:ssä. Työtulo on:

• osakeyhtiössä ja henkilöyhtiössä tulorekisteriin ilmoitettu palkka ja työkorvaus sekä osinko siltä osin kuin se verotetaan ansiotulona
  
  
• toiminimessä elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus voimassa olevan ennakkoveropäätöksen mukaan. Erotus vahvistettuun verotukseen tasataan ilman viivästyskorkoa.

Kun tuloa ei ole, maksu on 0 euroa. Vähimmäistyötuloon perustuva lattia poistetaan. Koska osinko lasketaan tuloksi, maksusta ei voi välttyä nostamalla tulot osinkoina palkan sijaan.

2. Arviot pois (HE:n 112 § 3–4 mom., 112 b § ja 143 § 3 mom.). Kokonaisarvioon perustuva työtuloperuste ja 50 %:n sidonta poistetaan, samoin toimialan mediaanipalkkaan perustuva arviointi. Eläkelaitos ei saa vahvistaa työtuloa yrittäjän toteutunutta tuloa tai omaa ilmoitusta suuremmaksi.

3. Ei pakkotarkistuksia (HE:n 112 a § ja 112 b §). Työtuloperusteen pakollinen uudelleenvalinta joka kolmas vuosi ja vuosittaiset ansiotulotarkistukset poistetaan. Kun maksu seuraa toteutunutta tuloa, tarkistuksia ei tarvita.

4. Sairas yrittäjä samalle viivalle palkansaajan kanssa (uusi 114 a §). Maksuvelvollisuus katkeaa niiltä päiviltä, joilta yrittäjälle maksetaan sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa. Vähimmäiskestoa ei ole.

5. Aloittavan yrittäjän alennus säilyy (YEL 115 § ja voimaantulosäännös). Esityksen ehdotus 115 §:n kumoamisesta hylätään, ja voimaantulosäännöksestä poistetaan rajaus, joka estää alennusta saavaa yrittäjää valitsemasta ansiotuloperustetta. Kuukaudet, joina maksu on 0 euroa, eivät kuluta 48 kuukauden alennusaikaa. Esityksen parannetut maksujoustot (116 §) voidaan pitää alennuksen rinnalla.

6. Voimaantulo. Kohdat 2–5 voivat tulla voimaan heti, kun laki on vahvistettu. Kuukausittainen tuloon perustuva maksu (kohta 1) tulee voimaan viimeistään samaan aikaan kuin esityksen muu sääntely. Osakeyhtiöyrittäjille se voi alkaa aiemmin, koska palkkatieto on jo tulorekisterissä.

Hoitakaa vaikka excelillä tietojen lutraaminen siihen asti, kun saatte järjestelmät kuntoon. Valtion IT-kustannukset eivät saa olla peruste yrittäjien kurittamiselle. 

Mitä tämä maksaa ja mitä se tarkoittaa yrittäjälle?

Nollakuukausilta ei kerry eläkettä. Nollatyötulolla Kelan sairaus- ja vanhempainpäiväraha jää vähimmäistasolle, joka on 31,99 euroa arkipäivältä vuonna 2026. Siksi yrittäjällä säilyy oikeus vakuuttaa itsensä vapaaehtoisesti korkeammalla työtulolla. Valinta on yrittäjän, ei eläkeyhtiön.

Kun nollatuloisilta ei peritä maksua, valtion YEL-osuus kasvaa. Oman arvioini mukaan Vaihe I maksaa nykylakiin verrattuna noin 15–52 miljoonaa euroa vuodessa. Se on 3–9 % valtion YEL-osuudesta. Laskelma on staattinen, ja nollatuloisten osuudet ovat oletuksia, jotka tarkennetaan Eläketurvakeskuksen tilastoista. Pitkällä aikavälillä kustannus pienenee, koska nollakuukausilta ei myöskään makseta eläkettä. Kustannus näkyy valtion budjetissa, jossa sen kuuluukin näkyä, eikä yrittäjän kassassa.

Lähteet: Eduskunta, HE 245/2026 vp:n käsittelytiedot ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esityslista TyVE 72/2026 vp (avoin data, tarkistettu 19.10.2026); HE 245/2026, lopullinen teksti, erityisesti luku 5.1.3 ja taulukot 3 ja 28 (Finlex), sekä esitysluonnos ja lausunnot (lausuntopalvelu.fi); Yrittäjän eläkelaki 1272/2006, ajantasainen teksti, ja muutoslaki 1157/2022, Finlex (tarkistettu 19.10.2026); Yrittäjien eläkelaki 468/1969, Finlex; Eläketurvakeskus, YEL:n valtionosuudet (päivitetty 15.9.2026) ja YEL-työtulotilastot 2025; Kela, sairauspäiväraha 2026; Jouni Tuovinen, jounituovinen.fi. Kustannusarvio 15–52 miljoonaa euroa vuodessa on kirjoittajan oma arvio: laskelma on staattinen, ja nollatuloisten osuudet ovat oletuksia. Esimerkkien maksut on laskettu HE 245/2026:n vähimmäistyötulosta (9 423,09 €) ja vuoden 2026 YEL-maksuista (24,40 %, aloittavalla yrittäjällä 19,03 %).</em></p>

---

HARRI JUNTUNEN & IMAGINARY FRIENDS
X @hjuntunen · LinkedIn