Puolustuksen parlamentaarinen työryhmä kertoi kesäkuussa, että Suomen puolustus tarvitsee lähivuosina noin kaksinkertaisen rahoituksen. Kukaan ei kuitenkaan kertonut, mistä rahat otetaan. Hallitus ei kertonut sitä myöskään syyskuun budjettiesityksessään, joka ei toteuta edes työryhmän varovaisimpia linjauksia. Koko kysymys on siirretty keväällä 2027 valittavalle eduskunnalle ja seuraavalle hallitukselle.
Mitä olisi pitänyt linjata?
- Rahoitusperiaate. Kuinka suuri osa lisämenoista katetaan velalla ja kuinka suuri verotuksella tai muita menoja karsimalla. Edes suuntaa antava jako olisi pakottanut puolueet näyttämään korttinsa ennen vaaleja.
- Ylivaalikautisuuden mekanismi. Puolustuksen rahoituslaki tai eduskunnan hyväksymä monivuotinen menotaso, jota kehysriihi ei voi yksipuolisesti leikata.
- Priorisointi niukkuuden varalle. Mitä tehdään, jos rahoitusta on kymmenen miljardia eikä neljätoista.
- Toimintamenojen lattia. Jos henkilöstöä lisätään 2 000:lla, sille on osoitettava raha. Muuten henkilöstölisäys jää paperille.
- Seuranta. Vuosittainen raportti eduskunnalle siitä, toteutuvatko linjaukset budjetissa.
Nyt asetelma on seuraava. Työryhmä sanoi, että rahaa tarvitaan paljon. Hallitus hankki lisää kalustoa ja ajoitti maksut tuleville vuosille. Kumpikaan ei kertonut, kuka laskun maksaa. Keväällä 2027 valittava eduskunta perii noin neljän miljardin euron vuotuisen aukon, jo sidotut maksut ja budjetin, jossa henkilöstö lisääntyy mutta sen rahoitus pienenee. Tätä ei voi pitää pitkäjänteisenä puolustuspolitiikkana.
”Pitkäaikainen ja vaikeasti ennakoitava uhka”
Puolustusministeriön julkaisusarjassa ilmestynyt loppuraportti (PLM 2026:2) on 38-sivuinen. Työryhmää johti kansanedustaja Jukka Kopra (kok.), ja siinä olivat mukana kaikki eduskuntapuolueet. Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen. Uhka-arvio on selvä: Venäjä on ”pitkäaikainen ja vaikeasti ennakoitava uhka”, suorituskykyihin on kertynyt korjausvelkaa, ja maapuolustus on uudistettava seuraavien 10–15 vuoden aikana.
Tarkemmin katsottuna raportti on kuitenkin yllättävän ylimalkainen. Vuonna 2026 puolustusmenot ovat raportin mukaan noin 7,7 miljardia euroa, josta puolustusministeriön hallinnonalan osuus on noin 6,4 miljardia. Tulevasta tarpeesta teksti sanoo vain, että resurssitarpeet ”ylittävät selvästi Naton asettaman 3,5 % BKT-tavoitetason”. Vuosikohtaisia euromääriä tekstissä ei ole. Ne on luettava kuvasta 7, jonka mukaan tarve nousee yli 14–15 miljardiin euroon vuodessa. Yli 14 miljardin taso saavutetaan jo vuonna 2029 ja se säilyy ainakin vuoteen 2036.
Raportissa ei ole yhtään lausetta siitä, rahoitetaanko lisämenot velalla, veroilla vai muista menoista leikkaamalla. Sen sijaan se toistaa, että tarvitaan ”ylivaalikautisesti turvattu rahoitustaso”. Keinoa tähän se ei esitä: ei puolustuksen rahoituslakia, ei monivuotista kehyssääntöä, ei edes seurantaa, jossa eduskunnalle raportoitaisiin määräajoin. Raportissa ei myöskään kerrota, mistä luovutaan, jos rahaa ei tule. Pelkkä toivelista ilman priorisointia ei ohjaa päätöksentekoa.
Poliittisesti asetelma on ymmärrettävä. Laaja yksimielisyys syntyi, koska kenenkään ei tarvinnut kertoa äänestäjilleen hintaa. Yksimielisyys, joka perustuu ratkaisemattomiin asioihin, ei kuitenkaan ole kansallinen voimavara vaan lykätty riita. Ainoana eriävän mielipiteen jättänyt vasemmistoliitto sanoi ääneen sen, minkä muut jättivät sanomatta: raha on pois jostain muualta.
Hallituksen mukaan 10 Mrd€ miljardia, työryhmän mukaan 14 Mrd€
Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2027–2030 on raportin kuvassa 6. Sen huippu on noin 10 miljardia euroa, mikä vastaa hallituksen ilmoittamaa 3,19 prosentin BKT-osuutta vuonna 2029 ja 3,22 prosenttia vuonna 2030 Naton määritelmällä. Puolustusministeriön käyttämällä vuoden 2030 BKT-ennusteella (314 miljardia euroa) Naton 3,5 prosentin taso olisi noin 11 miljardia. Työryhmän yli 14 miljardin tarve vastaisi noin 4,5 prosenttia BKT:sta.
Ero hallituksen oman suunnitelman ja sen oman ministerin vastaanottaman raportin välillä on siis noin neljä miljardia euroa vuodessa, eli yli prosentti bruttokansantuotteesta. Hallitus ei ole ottanut kantaa siihen, miten ero katetaan. Huhtikuun 2026 kehysriihessä hallitus päinvastoin päätti noin 80 miljoonan euron toimintamenosäästöistä, vaikka se samalla lisäsi tilausvaltuuksia 1,39 miljardilla eurolla.
Vuoden 2027 budjetti ei seuraa edes ylimalkaisia linjauksia
Jos raportissa on vähän konkreettista, voisi odottaa, että ne harvat konkreettiset kohdat näkyvät heti seuraavassa budjetissa. Eivät näy. Taulukossa on vertailtu raportin linjauksia talousarvioesityksen 2027 momenttikohtaisiin muutoksiin.
| Mitä raportti linjaa | Mitä talousarvioesitys 2027 tekee | Arvio |
|---|---|---|
| Puolustusvoimiin noin 2 000 uutta tehtävää 2030-luvun alkuun mennessä, 500 niistä aikaistettuna vuosille 2026–2029 (s. 25). | Toimintamenot 2 618,1 milj. € – 4,1 milj. € vähemmän kuin 2026. Mukana 16,8 milj. € toimintamenosäästöjä ja 1,8 milj. € tuottavuusvähennyksiä. Henkilötyövuosia +231, eli lisäväki rahoitetaan pienemmällä summalla. | Hallituksen esitys ei seuraa raportin linjaa |
| Puolustusministeriön henkilöstö 175:stä noin 250 henkilötyövuoteen vuoteen 2030 mennessä; nykyinen määrä ”merkittävästi liian pieni” (s. 25). | PLM:n toimintamenoihin +3,5 milj. €, mutta siirtona Puolustusvoimien toimintamenoista – ei uutta rahaa. | Hallituksen esitys seuraa näennäisesti raportin linjaa |
| Asevelvollisten taloudellisia etuuksia parannetaan, tavoitteena mm. päivärahojen korottaminen (s. 14 ja johtopäätös 14). | Toimintamenojen muutoserittelyssä ei ole päivärahojen korotusta. Kutsunnanalaisten ja naisten terveystarkastuksista vähennetään 3,35 milj. €. | Hallituksen esitys ei seuraa raportin linjaa |
| Vapaaehtoisen maanpuolustuksen taloudellisia tukimuotoja parannetaan (s. 14). | Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tasokorotuksesta vähennetään 0,5 milj. €. | Hallituksen esitys on päinvastainen raportin linjan kanssa |
| Pelkkä materiaalin hankkiminen ei ole pitkällä aikavälillä kestävää (s. 15). | Kasvu kohdistuu hankintoihin (+24 %), toimintamenot laskevat. Toimintamenoista siirretään lisäksi 52,1 milj. € materiaalihankintoihin. | Hallituksen esitys ei seuraa raportin linjaa |
| Ylivaalikautisesti turvattu rahoitustaso (s. 26, johtopäätös 18). | Ei rahoitusmallia, ei kehyssääntöä, ei lainsäädäntöä. Kehys kattaa vain vuodet 2027–2030 ja jää noin 4 mrd € vuodessa työryhmän tarvearviosta. | Hallituksen esitys ei seuraa raportin linjaa |
Otsikkoluku näyttää vaikuttavalta: pääluokka 27 kasvaa 618 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia, 7 015,6 miljoonaan euroon. Kasvun rakenne kertoo kuitenkin muuta.
| Mistä vuoden 2027 kasvu tulee | milj. € |
|---|---|
| Ukrainan tuen lisämääräraha (materiaalihankinnat) | +200 |
| Luku 27.01, pääosin arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | noin +170 |
| F-35-maksujen aikataulu | noin +95 |
| Investointiohjelma (hallitusohjelma 2023) | +50 |
| Siirto toimintamenoista hankintoihin | +52 / −52 |
| Indeksitarkistukset hankintoihin | +68 |
| Puolustusvoimien toimintamenot yhteensä | −4 |
| Pääluokka yhteensä | +618 |
Luvun 27.01 ja F-35-maksujen muutokset on laskettu talousarvioesityksen prosenttimuutoksista, joten ne ovat pyöristettyjä arvioita. Muut rivit ovat suoraan momenttien muutoserittelyistä.
Noin kolmannes kasvusta on Ukrainan tukea ja noin neljännes luvun 27.01 kasvua, joka on pääosin valtiolle takaisin tuloutuvaa arvonlisäveroa. Loput tulee F-35-maksujen ajoituksesta ja indeksikorotuksista. Puolustusvoimien toimintamenot, joista maksetaan ihmiset, koulutus ja kaluston ylläpito, eli juuri se, mitä raportti pitää pullonkaulana, pienenevät.
15,7 miljardia euroa maksusitoumuksia on jo päätetty
Budjettikeskustelussa unohtuu usein, että suuri osa tulevien vuosien puolustusmenoista on jo päätetty. Tilausvaltuus on eduskunnan antama lupa tehdä sopimuksia, joiden maksut lankeavat myöhempinä vuosina. Talousarvioesityksen 2027 mukaan voimassa olevista ja uusista valtuuksista maksetaan vielä yhteensä noin 15,7 miljardia euroa.
Näytä luvut hankkeittain
| Valtuus, milj. € | 2027 | 2028 | 2029 | 2030 | 2031– | Yht. |
|---|---|---|---|---|---|---|
| F-35-hävittäjät (HX 2021) | 1 200 | 1 838 | 610 | 249 | 60 | 3 957 |
| Maavoimien 2030-luvun hankkeet (PVKEH 2026 + PVYHTASE 2026) | 217 | 389 | 885 | 946 | 4 442 | 6 879 |
| Ukrainaan luovutetun materiaalin korvaaminen (UKR 2023–2024) | 555 | 796 | 314 | 241 | 291 | 2 198 |
| Laivue 2020 -korvetit | 190 | 82 | 22 | – | – | 294 |
| Muut aiemmat valtuudet (PVKEH 2020–2025, PVPAR 2022) | 567 | 268 | 88 | 45 | 121 | 1 089 |
| Uusi valtuus 2027 (PVKEH 2027) | 179 | 219 | 266 | 321 | 337 | 1 322 |
| Yhteensä | 2 908 | 3 591 | 2 186 | 1 802 | 5 251 | 15 738 |
Kuvasta näkyy kolme asiaa.
- Vuoden 2027 hankintarahat on jo käytetty. Materiaalihankintoihin ja F-35-hankintaan esitetään yhteensä 3 257 miljoonaa euroa, ja jo tehdyistä sitoumuksista maksetaan 2 908 miljoonaa. Liikkumavaraa on noin 11 prosenttia.
- Maavoimien uudistus on ajoitettu tulevien hallitusten maksettavaksi. Syyskuussa 2025 käynnistetyistä 6,9 miljardin euron maavoimien valtuuksista vuonna 2027 maksetaan 217 miljoonaa euroa (3 %) ja vuonna 2031 tai myöhemmin 4 442 miljoonaa (65 %). Istuva hallitus sai päättää hankinnasta, mutta laskun maksavat seuraavat.
- Ukrainan tuen korvaaminen on oma miljardiluokan eränsä. Pelkästään vuosien 2023 ja 2024 luovutusten korvausvaltuuksista maksetaan vielä 2,2 miljardia euroa. Raportti arvioi luovutetun materiaalin korvaamisen kokonaishinnaksi 3,2 miljardia. Tämä raha ei tuota uutta suorituskykyä, vaan palauttaa entisen.
Mihin seitsemän miljardia menee
Jakauma kertoo, mihin budjetin painopiste on siirtynyt. Hankintoihin, F-35 mukaan lukien, menee 3,3 miljardia euroa, ja Puolustusvoimien koko toiminta pyörii 2,6 miljardilla. Kun F-35-maksut laskevat vuoden 2028 jälkeen, maavoimien maksut ovat nousemassa. Tilaa ei vapaudu toimintamenoille, joita uusi kalusto ja 2 000 uutta tehtävää edellyttäisivät.
Raportissa on hyviä asioita
Parlamentaarinen työryhmä ei laadi budjettia, eikä sen tehtävä ole sitoa tulevaa hallitusta. Kehyspäätökset kuuluvat hallitukselle ja eduskunnalle. On myös perusteltua, että osa suorituskykytiedoista on salaista. Laaja yksimielisyys on turvallisuuspoliittisesti arvokas signaali. Hankintoihin on myös aidosti lisätty rahaa.
Mikään näistä ei kuitenkaan selitä, miksi raportti ei edes esitä vaihtoehtoja. Eikä se selitä sitä, miksi hallitus leikkaa Puolustusvoimien toimintamenoja kolme kuukautta sen jälkeen, kun puolustusministeri kiitti raporttia, jonka mukaan juuri niitä pitää kasvattaa.
Mitä olisi pitänyt linjata?
- Rahoitusperiaate. Kuinka suuri osa lisämenoista katetaan velalla ja kuinka suuri verotuksella tai muita menoja karsimalla. Edes suuntaa antava jako olisi pakottanut puolueet näyttämään korttinsa ennen vaaleja.
- Ylivaalikautisuuden mekanismi. Puolustuksen rahoituslaki tai eduskunnan hyväksymä monivuotinen menotaso, jota kehysriihi ei voi yksipuolisesti leikata.
- Priorisointi niukkuuden varalle. Mitä tehdään, jos rahoitusta on kymmenen miljardia eikä neljätoista.
- Toimintamenojen lattia. Jos henkilöstöä lisätään 2 000:lla, sille on osoitettava raha. Muuten henkilöstölisäys jää paperille.
- Seuranta. Vuosittainen raportti eduskunnalle siitä, toteutuvatko linjaukset budjetissa.
Nyt asetelma on seuraava. Työryhmä sanoi, että rahaa tarvitaan paljon. Hallitus hankki lisää kalustoa ja ajoitti maksut tuleville vuosille. Kumpikaan ei kertonut, kuka laskun maksaa. Keväällä 2027 valittava eduskunta perii noin neljän miljardin euron vuotuisen aukon, jo sidotut maksut ja budjetin, jossa henkilöstö lisääntyy mutta sen rahoitus pienenee. Tätä ei voi pitää pitkäjänteisenä puolustuspolitiikkana.
Lähteet
- Puolustuksen parlamentaarisen työryhmän loppuraportti, Puolustusministeriön julkaisuja 2026:2
- Valtioneuvosto 2.6.2026: Parlamentaarinen työryhmä luovutti loppuraportin
- Yle 2.6.2026: Suomen puolustusmenojen tarve kasvaa lähivuosina
- Talousarvioesitys 2027, pääluokka 27
- Talousarvioesitys 2027, luku 27.10 (momentit 27.10.01, 27.10.18, 27.10.19)
- Talousarvioesitys 2027, luku 27.01
- Valtioneuvosto 24.4.2026: Kehysriihen puolustuksen vahvistamispaketti
- Valtioneuvosto 25.9.2025: Maavoimien 2030-luvun materiaalihankkeet käyntiin
- Puolustusministeriö: Puolustusbudjetti (BKT-ennuste ja Nato-määritelmä)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Palaa Etusivulle