Leikataan reilusti valtionavustuksia

Kansantaloudellisesti optimaalinen tapa puolittaa valtionavustukset niin, että kansalaisten hyvinvointi vähenee mahdollisimman vähän: haitalliset ja markkinoita vääristävät avustukset poistetaan ensin.

4,48 mrd €myönnettiin 2025

82myöntäjäviranomaista

33 238myönteistä päätösriviä

Periaate · hyvinvointitaloustiede

Avustus on perusteltu vain, jos se korjaa markkinahäiriön — positiivinen ulkoisvaikutus (perustutkimus, koulutus, ympäristö), julkishyödyke tai uudelleenjako heikoimmille (korkea rajahyöty). Hyvinvointitappiota syntyy, kun avustus vääristää kilpailua häiriötä korjaamatta, ”valitsee voittajia” tai tukee toimintaa, joka tapahtuisi joka tapauksessa (matala additionaalisuus).

→ Leikataan ensin sieltä, missä hyvinvointihyöty/€ on pienin ja vääristymä suurin. Suojataan korkean ulkoisvaikutuksen ja heikoimpien tuki.

Kupla = käyttötarkoitusteema, koko = myönnetty € (2025). Punainen osuus = leikataan, loppu jää.

LeikataanJää — harkintaJää — suojattu (julkishyöty)

Avustusluokat numeroina — nykyinen koko, leikkaus ja jäljelle jäävä

#	Avustusluokka	Nykyinen	Leikkaus	Poistuu	Jää
1	YritysavustuksetElinkeino	395 M€	−80 %	−316 M€	79 M€
2	EU-rakennerahastot ja erittelemätön tukiEU / sekalainen	750 M€	−55 %	−413 M€	337 M€
3	InvestoinnitElinkeino	175 M€	−65 %	−114 M€	61 M€
4	KehitysyhteistyöKansainvälinen apu	539 M€	−70 %	−377 M€	162 M€
5	Muu / yleisavustusYleisavustus	546 M€	−52 %	−284 M€	262 M€
6	Maatalous & metsäMaatalous	107 M€	−45 %	−48 M€	59 M€
7	PuoluetukiDemokratia	60 M€	−40 %	−24 M€	36 M€
8	YksityistietInfra	22 M€	−50 %	−11 M€	11 M€
9	ApurahatKulttuuri	66 M€	−20 %	−13 M€	53 M€
10	LiikuntaLiikunta	62 M€	−40 %	−25 M€	37 M€
11	KulttuuriKulttuuri	44 M€	−20 %	−9 M€	35 M€
12	LiikenneInfra	61 M€	−30 %	−18 M€	43 M€
13	Perustutkimus & AkatemiaTutkimus & tiede	600 M€	−10 %	−60 M€	540 M€
14	Business Finland / yritys-T&KInnovaatio & elinkeino	340 M€	−76 %	−258 M€	82 M€
15	Ilmasto & energiaIlmasto	162 M€	−25 %	−41 M€	121 M€
16	Lapset & nuoretKoulutus	136 M€	−25 %	−34 M€	102 M€
17	KoulutusKoulutus	194 M€	−22 %	−43 M€	151 M€
18	Sosiaali & terveysSote	219 M€	−20 %	−44 M€	175 M€

Näyttöpohja — miksi tämä on parhaan tiedon valossa perusteltu

Sijoittelu seuraa hyvinvointitaloustieteen ydintulosta: julkinen avustus nostaa hyvinvointia vain, jos se korjaa markkinahäiriön. Muuten se siirtää rahaa tehottomasti ja vääristää kilpailua. Empiirinen näyttö ratkaisee, missä kumpi pätee — siksi pallot eivät ole mielipiteitä vaan arvioita hyvinvointihyödystä euroa kohti.

Yritystuet ja investointituet (karsitaan eniten). Suomalaiset vaikuttavuusarviot (mm. VATT, Etla sekä yritystukien arviointityö) ovat toistuvasti havainneet, että suuri osa yritystuista ei lisää tuottavuutta eikä pysyvää työllisyyttä: tuettu toiminta olisi usein toteutunut ilman tukeakin (matala additionaalisuus), ja valikoivat tuet vääristävät kilpailua ja hidastavat rakennemuutosta. Näistä leikkaaminen tuottaa pienimmän hyvinvointitappion euroa kohti.

EU-rakennerahastot ja erittelemätön tuki. Alue- ja rakennetukien vaikuttavuus on kansainvälisessä tutkimuksessa epäyhtenäistä ja usein heikkoa, ja käyttötarkoituksen puuttuminen heikentää läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuuden todentamista. Siksi näitä karsitaan tuntuvasti.

Perustutkimus ja koulutus (suojataan). Tutkimuksen yhteiskunnallinen tuotto ylittää yksityisen, koska tuloksia ei voi sulkea pois (Arrow, Nelson) — markkina alituottaisi niitä itsestään. Koulutuksen ja erityisesti varhaiskasvatuksen tuotto on mitattuna korkea ja kohdistuu vahvimmin heikoimmassa asemassa oleviin (Heckman). Leikkaus täällä maksaisi paljon tulevaa hyvinvointia ja tuottavuutta.

Sote-järjestöt sekä lapset ja nuoret (suojataan). Tuki osuu sinne, missä tulon rajahyöty on suurin (uudelleenjako heikoimmille), ja palveluilla on myönteisiä ulkoisvaikutuksia ja ennaltaehkäisevää säästöä. Hyvinvointihyöty euroa kohti on korkea.

Ilmasto ja ympäristö (suojataan). Tuki korjaa negatiivista ulkoisvaikutusta eli päästöjä (Pigou-logiikka). Ulkoisvaikutuksen hinnoitteluun kohdistuva julkinen raha on tyypillisesti hyvinvoinnin kannalta kustannustehokkainta.

Perustutkimus vs. yritystenavustukset. Perustutkimus suojataan, mutta yritysvetoinen soveltava T&K (Business Finland) noudattaa samaa logiikkaa kuin yritystuet: näyttö viittaa osin yksityisen rahoituksen syrjäytymiseen (crowding out) ja matalaan additionaalisuuteen, joten se karsitaan voimakkaasti perustutkimusta säästäen.

Arvovalinnat (kehitysyhteistyö, puoluetuki). Näitä ei perustella tehokkuudella vaan humanitaarisilla ja demokraattisilla arvoilla. Ne on merkitty arvovalinnoiksi — taso ei ratkea pelkällä taloustieteellä.

Yhteensä leikataan ≈ 2,13 mrd € (≈ 48 %). Menetelmä: leikkausosuudet ovat asiantuntija-arvioita, jotka on kalibroitu periaatteeseen ”hyvinvointihyöty/€ vs. markkinavääristymä” ja sovitettu noin 50 %:n kokonaistavoitteeseen. Eurot: Tutkiavustuksia.fi / Valtiokonttori (2025).